Pari kirjaa Pohjois-Koreasta: Diktaattorin keittiömestari ja Pohjois-Korea - yhdeksän vuoden pakomatka helvetistä

Tunnustetaan: minulla ei ole mitään lukusuunnitelmaa (oikeilla bloggareilla on exceleitä!), juttuni ovat täysin fiilispohjaisia ja olen kirjaston Bestseller-hyllyn johdattelema lammas. Tällä kertaa löysin kaksikin kirjaa Pohjois-Koreasta joten luonnollisestikin tästä seurasi omaperäinen ajatus kirjojen kimppapostauksesta.

Kenji Fujimoto: Diktaattorin keittiömestari

Kenji Fujimoto (salanimi) toimi 13 vuoden ajan Kim Jong-ilin kokkina. Sisäpiiriläisenä hän pääsi osallistumaan eliitin ylelliseen elämään, joka tuntui koostuvan herkuista, juhista ja monenlaisista etuisuuksista. Mutta diktaattorin läheisyydessä on myös vaaransa, se on liekki joka voi myös polttaa.

Fujimoton kirjan vetovoima on ehdottomasti sen aiheessa: on kiinnostavaa päästä kurkistamaan diktaattorin elämään josta kerrotaankin yksityiskohtaisesti, aina erilaisten tapahtumapaikkojen pohjapiirroksia myöten. Kirjailijan tekstissään käyttämä sävy herätti minussa ristiriitaisia ajatuksia: minullekun on Kim Jong-ilistä muodostunut jokseenkin negatiivinen kuva, mutta kirjassa hänestä puhutaan ihailevaan sävyyn, on selvää että diktaattorilta saadut kehut ovat merkinneet paljon Fujimotolle. Muutoinkin Kenji Fujimoton elämä Pohjois-Koreassa tuo mieleeni Liisan seikkailut ihmemaassa, sillä jokseenkin samaan tapaan mies katoaa Kim Jong-ilin luomaan erikoiseen maailmaan unohtaen Japanin elämänsä, vaimon ja lapset.

Diktaattorin keittiömestari ei ole tajunnanräjäyttävä lukukokemus, ehkei sen tarvitsekaan olla, se herättänee tunteita ja ajatuksia joka tapauksessa. Omat tunnelmani lukemisen aikana vaihtelivat hämmästyksestä ja huvituksesta aina kiukkuun saakka. Muistin lukeneeni Pohjois-Korean nälänhädästä ja ylimystön mässäily tuntui tuota taustaa vasten erityisen ikävältä. Fujimoto puhuu useampaan otteeseen myös maan nykyisestä hallitsijasta, Kim Jong-unia, jota kirjailija pitää isäänsä modernimpana ja rennompana hallitsijana. Uskaltaisiko uskoa?

Gummerus, 2014
Sivuja: 230
Alkuteos:  Kimu Jon'iru no ryorinin: machika de mita dokusaisha no sugao
Suomentanut Markus Mäkinen

Eunsum Kim: Pohjois-Korea - yhdeksän vuoden pakomatka helvetistä

Eunsum Kimin kirja tarjosi minulle hieman tutumman näkökulman Pohjois-Koreaan. Kirja on nyt 27-vuotiaan Eunsumin ja hänen perheensä selviytymistarina. Tarina alkaa surullisesti kuvaamalla kuinka 11-vuotias Eunsum tekee kuolemaa Pohjois-Korealaisessa pikkukaupungissa. Hän on kotoisin alueelta jota 1990-luvun nälänhätä kurittaa erityisen ankarasti ja Eunsumin perheenjäsenet ovatkin yksi toisensa jälkeen kuolleet heikkouteen, jäljellä ovat vain perheen äiti ja Eunsum siskoineen. Sisukas äiti yrittää pelastaa lapsensa aloittamalla epätoivoisen paon kotimaastaan.

Eunsumin tekstin sävy on keskusteleva, nuoren naisen ääni on selvästi kuultavissa. Tarina on luonnollisestikin täynnä vaaroja ja koskettava mutta minulle mielenkiintoisimpia osuuksia olivat luvut jotka kuvasivat aikuisen Eunsumin elämää ja ihmettelin tämän perheen sinnikkyyttä. Mielenkiintoisena detaljina mainittakoon muuten se, että kirjassaan Eunsum mainitsee lukeneensa Kenji Fujimoton kirjan ja järkyttyneensä siitä. Ihmekös tuo?

Eunsum Kimin kirja on melko tyypillinen selviytystarina - koskettava ja traaginen, muttei kenties kirjallisesti kovin syväluotaava. Päälimmäikseksi kirjasta jäi mieleen kirjailijan suru ja huoli Pohjois-Korean kansasta, niin kuin varmasti tarkoitus olikin.

Siltala, 2014
Sivuja: 194
Alkuteos: Corée dy Nord. 9 ans pour fuir l'enfer

The Eternal Smile: Three Stories / Gene Luen Yang, Derek Kirk Kim

Tutustuin Gene Luen Yangiin American Born Chinesen muodossa ja kun pongasin toisen sarjakuvan herralta, piti se napata kirjastokassiin. Vähän yllättäen The Eternal Smile ei muistuta niin selkeästi piirrostyyliltään tuota aikaisempaa teosta, mutta samaa henkeä ja ajatusta kirjassa toki oli. Eternal Smile itseasiassa esittelee kolme piirrosjäljeltään hyvinkin erilaista tarinaa, joiden pariin oli nautittavaa sukeltaa.

Duncan's kingdom muistuttaa tyyliltään ja aiheiltaan fantasiasarjakuvaa. Siinä nuori soturi Derek on rakastunut prinsessaan, jonka isän sammakkokuningas surmaa. Prinsessa lupaa kätensä ja valtakuntansa sille joka kostaa hänen isänsä kuoleman ja Derek, monien muiden tavoin, lähtee seikkailuun. Mutta kuka on outo nainen joka ilmaantuu Derekin uniin?

Gran'Pa Greenpax and The Eternal Smile lainaa tyyliään ja henkilöitään Disneyn Aku Ankasta. Pappa Greenpax on rikas ja ahne sammakko, jonka haaveena on kerätä kokonainen lammikollinen kultaa. Hommassa ovat avustamassa alistettu veljenpoika Filbert sekä kaksi pikkusammakkoa. Uusia rahantekokeinoja etsittäessä Filbert kertoo sedälleen oudosta ilmiöstä, taivaalla näkyvästä ikuisesta hymystä.

Viimeinen sarjakuva, Urgent Request, on väreiltään harmaa ja tyyliltään minimalistinen. Se on pieni ja arkinen kertomus Janetista, ankeaa elämää elävästä toimistohiirulaisesta, jonka sähköpostiin tulee eräänä päivänä ns. nigerialaiskirje.

The Eternal Smile oli miellyttävä kokemus, hämmästelin piirrostyylien erilaisuutta ja pidin siitä tarinoissa oli tietty yhteinen pohjavire. Kaikki Eternal Smilen kertomukset kun tuovat esiin maailman raadollisen ja julman puolen, mutta niissä on silti aina ripaus toivoakin. Oma suosikkini taitaa olla tarinoista viimeinen, Urgent Request, jossa jotenkin hienosti tavoitetaan arjen harmaus ja se, kuinka yllättävänkin pienistä asioista voi voimaantua. Kokonaisuutena tämä oli mielenkiintoinen ja monipuolinen lukukokemus.

First Second, 2009
Sivuja: 170