Minun harmikseni Lina Ben Mhennin kirja on lyhyt, sillä olisin halunnut tietää enemmänkin reippaasta bloggaajasta ja siitä, millaista on blogata henkestä edestä ja yrittää muuttaa maailmaa tekstin kautta. Kirjassa toki sivutaan näitäkin aiheita, mutta pääpaino tuntuu silti olevan vallankumouksella ja sen tapahtumilla. Mhennin teksti on intohimoista ja tulista, hänen taistelutahtonsa tuntuu vahvasti tekstissäkin.
"Todellinen nettiaktivisti ei tyydy tuijottamaan ruutua vaan lähtee kentälle, ottaa valokuvia, kuvaa videoita, kerää todistajien lausuntoja ja palaa sitten koneen ääreen lataamaan ne verkkoon muiden nähtäväksi. Silloin saavat hirmuhallitsijan tai sortovallan voimat tuta, ja demokratia voi nousta omin siivin lentoon."Luettuani jäin miettimään omaa sosiaalisen median käyttöäni (mm. kitinää Facebookissa hyttysistä tai pakkasesta) ja sitä, miltä tuntuisi jos näitä medioita käyttäisikin johonkin suurempaan tarkoitukseen. Onnekseni asun kuitenkin maassa jossa elämä on (pakkasesta ja hyttysistä huolimatta) melko hyvää ja suurta tarvetta tulisieluiselle taistelulle ei ole. Jäin hetkeksi miettimään sitä millaista olisi blogata ns. henkensä pitimiksi, uskaltaisinko esimerkiksi minä riskeerata oman turvallisuuteni yhteisen hyvän puolesta. Ajatus on hurja ja olen onnellinen siitä, ettei minun tarvitse tehdä tuota valintaa.
Toinen mielenkiintoinen ilmiö arabikeväässä on sosiaalisen median ahkera ja uudenlainen käyttö. Vaikka taistelutahto ja rohkeus ovatkin yhtä vahvat kuin ennenkin, tuo sosiaalinen media jotain uutta kokonaisuuteen. Minusta Tunisialaisen tytön teksteistä nousi vahvasti esiin ainakin se, kuinka paljon tiedonkulun nopeus edisti heidän asiaansa. Videot ja Twitter levittivät hetkessä uutiset ympäri maailmaa ja me täällä länsimaissakin näimme omin silmin mitä tapahtui. Osasikohan Mark Zuckerberg arvatakaan kehitellessään ensimmäistä Facebook-versiotaan että hänen sovelluksensa olisi joskus osallisena jopa hallitusten kaatamisessa?!
Tunisialainen tyttö lienee hyvä esimerkki blogista, josta tuli paljon jotain suurempaa kuin pelkkä kokoelma tekstejä. Sen avulla muutettiin konkreettisesti maailmaa, toivottavasti paremmaksi paikaksi. Mhenni oli myös ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi vuonna 2011 ja sai useita muita humanitäärisiä palkintoja. Vaikka kirja onkin ohuenlainen, se on silti mielenkiintoinen ja ajatuksiaherättävä raportti vapaustaistelijoista ja heidän uusista aseistaan.
"Pitää mennä takaisin koneen ääreen. Sanon tämän vielä kerran: bloggaajan työ ei lopu koskaan."Avain, 2012
Sivuja: 63
Kirjasta lisää: A Tunisian girl, Mari A:n kirjablogi, Amman lukuhetki
Kirjallinen maailmanvalloitus: Tunisia
Saatu arvostelukappaleena.
