Kirja liikkuu kahdella aikatasolla, eletään sekä Hollannin tulppaanimanian vuosia että nykypäivää. Vuonna 1636 vauras tulppaanikauppias Wouter Winckel murhataan ja hänen harvinainen tulppaanikokoelmansa päätetään huutokaupata. Tästä huutokaupasta muodostuu tulppaanimanian käännekohta, sipulit myydään kalliimmalla hinnalla kuin koskaan ennen ja pian tulppaanien hinta romahtaakin. Nykyisyydessä taas menestyneen taitelijan, Alec Schoellerin Frank-setä murhataan raa'asti. Viimeisenä tekonaan kuoleva Frank osoittaa Alecille vuodelta 1636 kirjaa tulppaaneista...
Kirjan mielenkiintoisinta antia on ehdottomasti historia - Hollannin tulppaanimania vaikuttaa historian valossa hiukan hölmöltä mutta kun asiaa tarkemmin tarkastelee, on tulppaanikaupalla ja nykypäivien osakekaupalla paljon yhteistä, mukaan luettuna markkinoiden tapa liikkua, suorastaan huumaantua. Ahneus ja unelmat paremmasta elämästä saavat ihmiset ottamaan riskejä ja unohtamaan riskin, romahduksen. Aihe on siis hyvinkin mielenkiintoinen ja monipuolinen, uskoisin että tästä olisi voinut saada vielä enemmän irti. Ainakin omalla kohdallani juuri kirjan 1600-luvulla tapahtuvat osiot voittivat nykyisyyden tapahtumat kiinnostavuudessa selkeästi, oikeastaan olisikin ollut herkullista jos kirja olisi sijoittunut kokonaan noihin aikoihin ja keskittynyt vaikkapa Wouter Winckelin murhan selvittämiseen.
Kirja osoittautui enemminkin da Vinci -koodi -tyyppiseksi kuin kunnon murhamysteeriksi, mikä oli minulle pieni pettymys. En halua paljastaa juonesta liikaa mutta olisin toivonut ehkä sittenkin vähän realistisempia ratkaisuja. Kokonaisuus oli kuitenkin ihan mukava ja iltapäivällä huomasin taas tuijottelevani minun pikku aarteitani, pienia maasta puskevia tulppaanin taimiani. Ne eivät taida olla ihan samanlaisia kaunottaria kuin kannessa komeileva Semper Augustus, mutta suloisia kuitenkin...
"Kova, jäätävä tuuli hakkasi Alkmaarin kaupunginporttia ja lakaisi matkalaiset sisään. Heitä tuli kaikista ilmansuunnista, jopa kaukaa tasavallan rajojen ulkopuolelta. Matkanteko ei ollut helppoa, sillä Alkmaariin johtavat tiet olivat peilijäässä. Mutta sitä he tuskin edes huomasivat, sillä he kulkivat kuin huumattuina ja olivat siksi uhkarohkealla mielellä.Bazar, 2012
Katse heidän silmissään oli kova ja määrätietoinen. Kävi miten kävi, kaupunkiin oli päästävä ajoissa. Siellä heitä odottaisi seuraavana aamuna rikkaus ja menestys. Alkmaarissa huutokaupattaisiin maailman arvokkaimmat tulppaanit, ja heidän oli pakko olla silloin paikalla, sen eteen he olivat valmiit antamaan kaikkensa."
Sivuja: 332
Alkuteos: Het tulpenvirus
Kirjasta lisää: Leena Lumi
Ikkunat auki Eurooppaan: Alankomaat
Norkku, vaikka pidin tästä, ei tämä löydy loppuvuodesta kuumasta ryhmästäni. Tämä oli minulle nyt kirja oikeaan kohtaan, jos ymmärrät. Rakenne oli hyvä, aihe tosi kiinnostava, runoa oli saatu mukaan...,mutta nyt kun luin sinua, mieleeni tuli: Olivatko roolihenkilöt vähän ohuita? Heistä puuttui tarttumapinta, syvyys.
VastaaPoistaPakko vain sanoa, että saatan lukea kirjailijalta seuraavankin, sillä ehkä hän rauhoittaa minua. Pidin nimittäin paitsi historian kasvitieteellisestä havinasta, myös kirjan hitaudesta.
Leena, ymmärrän hyvin. Joskus kirja vain sopii niin hyvin omaan tarpeeseen tai mielentilaan että siitä on vain pakko pitää. Niinkuin sanotkin, tässä on paljon hyvää, silti... Olet oikeassa siitä että henkilöt jäivät kaukaisiksi, en saanut oikeastaan kenestäkään otetta.
PoistaEhkä se seuraava kirja osuu jo maaliinsa?
Minä olin jo varovaisen kiinnostunut tästä, koska Hollannin historia, nykypäivä ja tulppaanitkin kiinnostavat. Olen myös tietyissä rajoin löytänyt dekkarit uudelleen, mutta ei. Davincikoodimaisuus on sellainen pelote, että en usko lukevani tätä.
VastaaPoistaDavincikoodimaisuus oli minulle pikkuinen pettymys, sillä oikeastaan elättelin toivoa vanhan murhan setvimisestä. En kyllä aina karsasta tämänkään lajityypin kirjoja, ne vain tarvitsevat oikean paikan ja mielentilan.
PoistaLuin viime vuona Deborah Moggachin Tulppaanikuumeen, jossa tulppaanimania näytteli myös merkittävää osaa. En kauheasti pitänyt kirjasta, mutta tulppaanimania kuulosti sen verran hurjalta, että siitä piti kirjan lukemisen jälkeen kaivaa vähän lisää tietoa.
VastaaPoistaTämä Tulppaanimurhat taitaa jäädä lukemtatta. Davincikoodimaisuus ei minullekaan ole varsinaisesti mikään suositus :)
Tulppaanimania minuakin kiinnostaa, se tuntuu niin hullulta, mutta onhan sitä maailma seonnut ennenkin... Minä pidin kovasti Dumasin Mustasta tulppaanista, joka sijoittuu samaan aikaan. Voin ehdottomasti suositella sitä!
Poista