Tarhapäivä / Eve Hietamies

Yösyöttö oli minulle yllättävä kirja. Ihan vahingossa vain satuin ihastumaan kahden miehen, Antin ja Paavo-vauvan, arjesta kertovaan kirjaan. Nyt Eve Hietamies palaa kaksikon elämään muutaman vuoden tauon jälkeen. Paavo on  jo topakka pieni miehenalku ja Antin mielessä kummittelee edellisen kirjan sivuilta tuttu Enni. Kun Enni ei eräänä päivänä saavukaan hakemaan tytärtään Terttua tarhasta, huomaa Antti yllättäen taloutensa lapsiluvun kasvaneen yhdellä. Ja se yksi on pieni, Hello Kittyä rakastava, pinkkiä ja paljetteja rakastava tyttö. Edessä on kulttuurishokki!

"Miten minä tulen pärjäämään sinun kanssasi, kun olet viidentoista. Näillä köykäisillä eväillä."

Tulin ahmineeksi Tarhapäivän yhden laiskan sunnuntaipäivän aikana. Se oli sopivan leppoisa laiskotteluun, piti riittävän hyvin otteessaan jotta palasin aina torkkujeni jälkeen lukemisen pariin. Se liikutti ja herätti vähän ajatuksiakin. Ja lukemisen jälkeen tuli hyvä mieli.

Kirja oli hellyyttävä ja aidon tuntuinen ja pienten tyttöjen ja poikien erot pistivät hymyilemään. Tilanne tuntuu melkein mahdottomalta ja hiukan ihmettelinkin kuinka Antti jo toistamiseen joutuu yksinhuoltaja-isäksi. Kirjailija kuitenkin pelasti tilanteen lyömällä asian leikiksi - kirjassa Antilta kysytään asiaa useampaankin kertaan... Minulle kirjan suurin viesti oli se, kuinka ihminen vain oppii rakastamaan. Vaikka arki joskus onkin kestämättömän oloista, sydän vain ... antaa tilaa. Kirjassa Anttikin kantaa huolta ja pelkää ettei riitä, ettei ole kyllin hyvä isä - ilmiö, joka varmaan on tuttu monelle vanhemmalle.

"Mutta kyllä me pärjättiin. Meistä oli tullut hyviä pärjäämään.
- Mä tykkään susta sen takia, että joskus sä laitat mut nukkumaan, vaikka mä en oo väsynyt, vaikka mä oikeasti oon, Paavo sanoi kerran, kun käveltiin aamulla tarhaan.
 - Mä tykkään susta joka asian takia, vastasin sille."

Otava, 2012
Sivuja: 447
Kirjasta lisää: Amman lukuhetki, Kirjojen keskellä, Rakkaudesta kirjoihin, Lukemisen ilo, Järjellä ja tunteella