Minun Kiinani 2: Puolueen aika / Li Kunwu, P.ôtié

Tutustuin viime vuonna Li Kunwun omaelämäkerralliseen sarjakuvaan ja olin siinä määrin myyty, että teos oli yksi Blogistanian Globalia -ehdokkaistani. Ei siis liene vaikeaa arvata että odotin innokkaasti sarjan seuraavan osan tuloa kauppoihin. Eräs kiltti kävi sen minulle ostamassa ja pääsiäispyhät kuluivat rattoisasti kirjan parissa.

Minun Kiinani kertoo Li Kunwun, kiinalaisen propagandapiirtäjän tarinan. Hänen henkilökohtaisten kokemustensa kautta lukija tutustuu myös kommunistisen Kiinan historiaan. Kirjan ensimmäinen osa kuvaa Li Kunwun lapsuutta poliittisten pyöritysten keskellä. Toisessa osassa hän on jo nuori, armeijan palveluksessa oleva mies. Kirjan alkaessa maa on jälleen uuden mullistuksen edessä Mao Zedongin kuoltua. Kuvaus Maon hautajaisista tuntuukin yllättävän tutulta Pohjois-Korean uutisointia seuranneille. Lin hajallaan olevalle perheelle puhemiehen kuolema tarjoaa myös mahdollisuuksia, kenties kultturivallankumouksen pyörteissä uudelleenkoulutukseen vuosiksi lähetetty isä vihdoinkin saataisiin kotiin!

Minun Kiinani on hämmentävää luettavaa. Ulkopuolisena ihmettelen maan hallitusjärjestelmän tekoja omaa kansaansa kohtaan, vielä enemmän ihmettelen kansan uskollisuutta järjestelmää kohtaan. Olen kuullut kiinalaisten luonnehtivan suhdettaan kotimaahansa seuraavasti: "I love my country but my country doesn't love me". Minun Kiinani vahvistaa tuota näkemystä.  Lukiessani tunnen olevani sisällä tarinassa mutta silti kuitenkin ulkopuolinen. Omista lähtökohdistani en pysty täysin ymmärtämään puolueen valtaa ja vetovoimaa.

Li Kunwun kirjan vahvuus lienee poliittisen historian yhdistäminen johonkin henkilökohtaiseen, sellaiseen johon meistä jokainen voi samaistua. Perheeseen, nuoren miehen oman tien etsimiseen, ensirakkauteen, pettymyksiin. Li Kunwun piirrosjälki on melko yksityiskohtaista eikä se ole tyyliltään sellaista, jota normaalisti lukisin. Silti juuri tässä sarjakuvassa se tuntuu toimivalta, kenties juuri Lin propagandapiirtäjätaustan takia. Sarjan ensimmäinen kirja on silti minun suosikkini näistä kahdesta, kenties lapsen näkökulma tapahtumiin teki niistä entistä dramaattisempia. Silti tämäkin on lukemisen arvoinen sarjakuva, ehdottomasti.

WSOY, 2012
Sivuja: 198
Alkuteos: Une vie chinoise : Le temps du parti