perjantai 20. huhtikuuta 2012

The Limpopo Academy of Private Detection / Alexander McCall Smith


Olen Mma Ramotswen suuri ihailija, kaikki sarjan kirjat on tullut luettua. Pidän hirmuisesti Naisten etsivätoimiston leppoisasta ja lempeästä rikostenselvittelystä, se on piristävää vaihtelua muihin, verisempiin jännäreihin. Kun huomasin McCall Smithin  tuoreimman kirjan Amazonissa, pakkohan se oli tilata kevään kylmyyttä lämmittämään!

Tarina koostuu, kuten tavallista, useista pienemmistä tapauksista joita etsivätoimiston naiset selvittelevät Rooibosin juonnin lomassa. Tällä kertaa juuri avioitunut Mma Makutsi saa päänsärkyä pariskunnan alkaessa rakentaa unelmiensa kotia - urakoitsija kun tuntuu olevan melkoinen liero! Lisäksi naiset saavat yllättävän vieraan kun itse Clovis Anderson vierailee toimistolla.

Tällä kertaa kirjan mielenkiintoista antia minulle oli Mma Makutsin ja Phutin talonrakennus, jossa Phuti pääsee hiukan enemmän ääneen. Omista remppakokemuksistani tunnistin sen rakennuttajan, joka haluaa keskustella vain miehen kanssa ja sen hymyn, jonka kera "pikkurouvakin" saa osallistua. Lohdullista kaiketi että ilmiö on universaali, Suomesta Botswanaan löytyy naisia jotka kiristelevät hampaitaan moisen kohtelun edessä.

Pidän kovasti kannesta, juuri nyt se tuntuu kuin pieneltä annokselta kesää hehkuvine väreineen. Kirja on taattua McCall Smithiä, se on tunnelmaltaan ja tapahtumiltaan hyvinkin samanoloinen kuin sarjan aikaisemmat kirjat, uusia ja mullistavia lukukokemuksia etsivät kenties pettyvät tähän kirjaan. Minusta se oli kuin kuppi rooibosia, kenties samanlainen kuin edellinenkin kupponen mutta aina yhtä miellyttävä. Minulle Naisten etsivätoimisto nro 1 -sarja onkin ennen nippu hyvän mielen kirjoja, Mma Ramotswe tuntuu olevan suvaitsevaisuuden ja rauhallisemman elämäntavan suuri puolesta puhuja. Hän ei juokse kiireissään kellon kanssa eikä jojo-laihduta. Hänellä on perinteinen ruumiinrakenne. Hän ei yritä pönkittää egoaan hienolla autolla tai tavaroilla, pieni valkoinen pakettiauto palvelee oikein uskollisesti. Ja kun elämä tuntuu oikein stressaavalta, hän ottaa kupin teetä. Tai kaksi.
(Mma Ramotswe muistelee Clovis Andersonin kirjaa The Principles of Private Detection)"When had she first seen that book? Right at the beginning of her life as a private detective; and she had held  it in her hand and opened it at the title page with all the excitement that you feel when opening a new book and there are words on the page, ready for you, as if the author himself is standing in front of you, clearing his throat, ready to engage you in a conversation."
Little, Brown, 2012
Sivuja: 261
Ikkunat auki Eurooppaan: UK

4 kommenttia:

  1. Täytyypä laittaa kirjastoon hankintapyyntö tästä :) Minäkin olen lukenut kaikki osat ja vaikka yksikään niistä ei ole jäänyt erityisesti mieleen, olen tykännyt kaikista. Ei näitä oikein yhteen putkeen luettaviksi voi suositella, mutta juuri tuollaiseksi hyvänmielenlukemiseksi kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija, jänniä nämä Mma Ramotswet, eivät jää kauheasti tarinana mieleen mutta kuitenkin lukemisesta tulee hyvä mieli.

      Poista
  2. Pitäisiköhän minunkin kokeilla näitä kirjoja, olen kuullut suosituksia muualtakin... Jotain leppoisaa ja konstailematonta kyllä kaipaisin.

    Sinulle on tunnustus blogissani :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kokeilepa joskus, näissä on rento meininki.

      Haaste, mahtavaa!! Käyn heti kurkkaamassa...

      Poista