Kuoleman enkeli / Sidney Sheldon

Sidney Sheldon on vanha teinivuosien suosikkini, muistan ahmineeni näitä kirjoja yläasteikäisenä ja tempautuneeni Sheldonin ovelilta tuntuviin juonikuvioihin täysin mukaan. Tarinoissa oli usein ison maailman menoa, komeita miehiä ja kauniita naisia ja sekös passasi. Sitten tulivat uudet kirjat ja unohdin Sheldonit, kunnes eräänä kauniina päivänä etsiskelin kirjastosta epätoivoisesti jotain lukemista ja pahimpaan tuskaan nappasin tämän pokkarin, jonka oletin olevan Sheldonin uusin kirja. Lähempi tutkimus kuitenkin paljasti teoksen olevan vuodelta 1987 eli olen varmaan tämän kirjan joskus pastellinsävyisellä 1990-luvulla lukenutkin. Mitään muistikuvia kirjasta ei kuitenkaan ollut...

Kirja siis sijoittuu kultaiselle 1980-luvulle, Reaganin hallinnon jälkeiseen aikaan. Paul Ellison on juuri valittu uudeksi presidentiksi ja halu olisi suuri alkaa liennytystoimet rautaesiripun takaisten maiden kanssa. Tässä kohdin piskuinen Romania tulee puheeksi ja erityisen mielenkiintoiseksi nousee tulevan suurlähettilään nimi. Ellisonin suosikiksi osoittautuu kansasilainen professori Mary Ashley, mutta haluaako pikkukaupungista kotoisin oleva perheenäiti ottaa tehtävän vastaan ja onko hänestä poliittiseen peliin? Ja jotta homma ei politikoinniksi menisi, on mukana myös salaperäinen maailman mahtavien järjestö joka sekin on kiinnostunut Romanian politiikasta ja palkkaa Angeliksi kutsun palkkamurhaajan hoitamaan erään tehtävän...

Luettuani oli alkuun vaikea sanoa mitä kirjasta pidin. Toisaalta, Sheldonin teksti oli vetävää eikä kirjan asetelmakaan ollut yhtään hullumpi. Samasta tilanteesta, tehtäviinsä odottamattomasti nousevasta naispolitiikostahan, on sittemmin kirjoitettu muitakin kirjoja. Toisaalta Mary vaikuttaa tehtävässään kovin naiivilta ja muutenkin hiukan epäuskottavalta. Vai mitä sanotte kauniista 35-vuotiaasta älykkäästä Itä-Eurooppalaisen nykypolitiikan professorista joka ei koskaan ole matkustanut ulkomaille, joka samalla on täydellinen kotirouva pikkukaupungissa ja kahden lapsen (12 ja 10 -vuotiaat) äiti ja luonnollisesti myös rakastava vaimo. Samoin Maryn omat haasteet Romaniassa tuntuvat vähän liiankin yksinkertaistetuilta, en usko romanialaisten politiikkojen olevan ihan noin vaivattomasti ohjailtavissa.

Kirja oli melko nopealukuinen ja loppujen lopuksi juonen varsinainen jännitysosa jäi minusta melko laihaksi ja ne suurimmat "yllätyksetkin" olivat loppujen lopuksi arvattavissa. Parasta anti minulle olikin oikeastaan Romanian kuvaus, jota olisin lukenut mielelläni enemmänkin. Myös itse asetelma, moderni versio Tuhkimo-tarinasta, kyllä kiinnostaa.

"Mary tunsi paineen korvissan kun kone alkoi laskeutua ja pian pyörät jo koskettivat kiitorataa. Kyllä tämä tosiaan on totta, Mary ajatteli epäuskoisesti. Ei minusta ole suurlähettilääksi. Minä vain teeskentelen. Minä aiheutan vielä sodan. Herra varjelkoon. Dorothyn ja minun ei olisi koskaan pitänyt lähteä Kansasista."

WSOY, 2010
Sivuja: 367
Alkuteos: Windmills of the gods
So American: Modern Men Writers, osavaltio: Illinois
Kaunokirjallinen maailmanvalloitus & Ikkunat auki Eurooppaan: Romania