Nappasin Vicki Delanyn More than sorrow -äänikirjan lenkkikaverikseni OverDriven kätköistä ja koin kirjan aloittaessani hämmentävän kokemuksen. Lukijana oli nimittäin sama henkilö kuin juuri lopettamassani kirjassa, Kate Wilhelmin Death of an artistissa. Osoittautui yllättävän hankalaksi saada aivot irroittamaan otteensa edellisestä kirjasta, etenkin kun kirjojen tunnelmatkin osoittautuivat samanhenkisiksi. Pienen alkunikottelun jälkeen Delanyn kirja kuitenkin tempaisi aamu-usvaisilla pelloilla reippailevan lukijan suorastaan oivallisesti mukaansa.
More than sorrow kertoo kahden naisen tarinan. Kirjan kertoja on Afganistanissa vakavasti haavoittunut toimittaja Hannah, joka on toipumassa vammoistaan sisarensa farmilla Anna-kirjoista tutulla Prinssi Edwardin saarella. Maatilalla Hannah alkaa kuitenkin kärsiä kohtauksista, joissa hän menettää täysin ajantajunsa ja näkee kohtauksia vanhanaikaiseen pukuun puetun naisen elämästä. Nainen on Maggie, joka elää kohtalonvuosiaan Amerikan vapaussodan melskeissä.
Jäin kuunneltuani pohtimaan sitä olisinko nauttinut kirjasta näinkin paljon jos olisin lukenut sen perinteisessä formaatissa. More than sorrow ei nimittäin ole hurja action-pläjäys vaan hienovaraisempi kokonaisuus, joka jollain tapaa toi mieleeni Karoliina Timosen kirjan Aika mennyt palaa, joka leikitteli mukavasti samanlaisilla teemoilla. Kirjan lukija loi jälleen kerran sopivalla tavalla pikkuisen pahaenteistä tunnelmaa joka osui hyvin syksyisiin kävelylenkkeihin. Huomasin myös poimivani johtolankoja sieltä sun täältä ja kehitteleväni omia teorioitani kirjan tapahtumista - mielestäni hyvän tarinan merkki on se, että se kutittelee lukijansa aivonystyröitä silloinkin kun ei lueta ja tämä kirja totisesti teki niin. Omien aivonystyröideni kunniaksi sanottakoon että olinkin onnistunut aika hyvin hypoteesini kanssa!
Kirjassa pääpaino on Hannahin tarinalla, jossa suurta roolia näyttelee naisen kallovamma sekä Afganistanin poliittista tilannetta Kanadan maaseudulle paennut nuori afgaaninainen Hila. Vaikka historiallisista romaaneista pidänkin, on tällä kertaa pakko sanoa että nykyaika vei voiton kiinnostavuudellaan, sillä Hannah osoittautui mukavan räväkäksi naishahmoksi ja hänen sairautensa loi tarinaan kiintoisia käänteitä, kun taas Maggie tuntui melko ennalta-arvattavalta. Sen verran kuitenkin jäin lenkeilläni näihin hahmoihin kiinni että huomasin, huolimatta siitä mitä jo tiesin, toivovani Maggien kuitenkin saavan onnellisen lopun...
Blackstone Audio, 2012
Kesto: 9 h 58 min.
Lukija Carrington MacDuffie
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti