Jo kirjan kansi ydinräjähdyspilvineen ja suojapukuineen lupaa vauhdikasta menoa ja sitä tosiaan piisaa. Kun Arto Ratamo palaa sairauslomaltaan, odottaa suojelupoliisissa muuttunut tilanne. Uusi esimies ei ole siitä leppoisimmasta päästä, Artolle työhuoneeksikin koppi kellarista. Samaan syssyyn selvitettäväksi tulee ydintutkijan väkivaltainen surma sekä tyttärensä Nellin kautta esiin tullut paperittomien siirtolaisten tapaus.
Tämän tyyppiselle kirjaillisuudelle tuntuu olevan tavanomaista se, että kirjassa on paljon erilaisia teemoja. Myös Toisen pedon sivuilta tuntuu löytyvän vaikka mitä; korruptiota, paperittomia pakolaisia, ydinaseita, Yhdysvaltain erikoisjoukkoja, surusta sekaisin oleva tappaja - onhan siinä kieltämättä jo aiheita joita pureskella! Arto Ratamo on minusta mainio sankari tämän tyyppiseen kirjaan. Hän on titaanilonkkineen inhimillinen, mutta miehestä löytyy sopiva annos kovanaamaakin.Vaikka mukaan mahtuu kyllä aika hurjankin tuntuisia sattumia, toimii kirja kyllä ihan mukavasti viihteenä kunhan lukija ei vain heittäydy turhan kriittiseksi.
Miekkaa käsissään puristava kapinallinen astui hänen eteensä. Nainen puhui niin hiljaa, ettei itsekään kuullut sanojaan. "Isä meidän, joka olet... "Otava, 2013
Sivuja: 384
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti