Samppanjaruhtinas / Kåre Halldén

Wine Crime -jännärit ovat minulle ihan uusi juttu ja moisista kirjoista kuultuani päätin että kunnon dekkarin ystävän täytyy ehdottomasti perehtyä tähänkin lajiin. Kåre Halldénin Samppanjaruhtinas herättikin kiinnostukseni ja loi oikeanlaista tunnelmaa jo tyylikkään kohtalokkaalla, Tuomo Parikan suunnitelmalla ulkoasulla.

Kun Harald Poppe, leskeksi jäänyt ja suruunsa eristäytynyt mies, lähtee ryhmämatkalle Ranskan samppanjaseudulle, ei mies arvaakaan millaiseen pyöritykseen hän joutuu. Ensimmäisellä kiertokäynnillä legendaarisen Cloët-Décleauxin samppanjatalon kellareissa, Harald löytää kuolevan vanhan miehen, joka viimeisillä sanoillaan kertoo Isabellen olevan vaarassa. Mies on Anselme Guidot, samppanjatalon legendaarinen makujen luoja ja Isabelle on hänen tulitukkainen lapsenlapsensa. Tapahtumat kiihtyvät suorastaan kuohuttaviksi...

Tarina liikkuu kahdella aikatasolla, nykyajan lisäksi valoitetaan samppanjatalon väen vaiheita toisen maailmansodan aikana ja mukana non myös oikeakin historian henkilö, natsien nimittämä samppanjaruhtinas Otto Klaebisch. Kirja vie lukijansa elegantin samppanjatalon glamourin täyttämään elämään, Ranskan kauniille viinialueille. Tässä kohtaa on mainittava myös että bloggaajan lähes krooniseksi muuttunut matkakuume alkoi jälleen nousta. Näen jo sieluni silmin kuinka huristelisin pienellä autolla pitkin Ranskaa, viinilehtoja ja kauniita vanhoja taloja ihastellen. Minulle tämä olikin ehdottomasti yksi kirjan parhaista puolista, olenhan innokas nojatuolimatkailija!

Vaikka rakastinkin kirjan miljöötä, oli kirjan tarinassa muutama kohta jotka jäivät arveluttamaan. Minun on vaikeaa uskoa että juuri rakkaan isoisänsä menettänyt nainen, olisi voimissaan lähtemään seuraavana päivänä juhliin enkä oikein usko että sitä häneltä edes odotettaisiinkaan. Vaikka elementeistä osa oli hitusen ennalta-arvattavia, oli kokonaisuus silti miellyttävä ja varsinkin kirjan tyylikäs tunnelma osui nappiinsa. Ruotsiksi Haraldin seikkailuista on ilmestynyt jo seuraavakin osa, jonka kyllä mielelläni lukisin.

"Annanpa hyvän neuvon, jos haluatte nauttia elämästänne, monsieur", Vivianne sanoi lujasti. "Antakaa piutpaut sille, mitä niin sanotut gastronomit ja viinisnobit sanovat ja ajattelevat. He yrittävät vain kätkeä oman epävarmuutensa. Olen aina sanonut, että jos jokin on hyvää, niin se on hyvää. Asioita ei kannata tehdä sen monimutkaisemmiksi."

Tammi, 2013
Sivuja: 397
Alkuteos: Champagneführern
Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom
Saatu arvostelukappaleena