Inferno / Dan Brown

Enpä olisi etukäteen uskonut että takkuaisin Dan Brownin Infernon kanssa viikkotolkulla, olin odottanut kirjaa innokkaasti ja arvelin että osakseni saattaisi tulla lukuflow. Pah! Nappasin kirjan flunssakaverikseni toivoen että kiinnostava ja vauhdikas tarina veisi ajatukset pois pahasta olosta - pah! 50 sivun jälkeen olin aivan pyörällä päästäni ja hengästynyt sillä Robert Langdon kumppaneineen paineli eteenpäin niin hurjaa vauhtia että heikotti. Kirja jäi tauolle ja vaihdoin maltillisempaan. Harmillisesti lukuinto ei palannut korvien auettua ja nenän parannuttua vaan Inferno tuntui jatkuvasti pakkopullalta ja huomasin pakottavani itseni lukemaan sitä.

Kuten jo tuli sanottua, tässä kirjassa mennään ja lujaa. Joka kerta kun kirjan avasin, tuntui siltä kuin Langdon olisi juossut tai väistellyt luoteja tai piileskellyt tappajaa, vähemmästäkin alkaa hengästyttää! Langdonin matkassa sitten juostaankin läpi yksi jos toinenkin historiallinen nähtävyys. Juoksentelun lomassa Langdon ehtii myös viljelemään kiehtovia historiallisia faktoja sekä muistelemaan pitämiään luentoja. Kuten ammattitappaijista jo saattaakin päätellä, on Langdon jälleen kerran sekaantunut johonkin suureen ja vaaralliseen, tällä kertaa pahiksemme miettivät maailman liikakansoittumista. Onneksi muistinmenetyksestä kärsivä professori löytää sairaalasta itselleen apurin, kauniin, superälykkään ja taistelutaitoisen lääkärin, Siennan...

Dan Brown on siis pakannut kirjan kansien väliin aikamoisen annoksen tavaraa, suoraan sanottuna minusta vähempikin olisi jo riittänyt. Siis muistinmenetys, Dante, superälykäs naispuolinen apuri, palkkatappaja tai ehkä kokonainen armeija sellaisia? Tikittävä aikapommi ja kaikenmoisia nokkelia vihjeitä piilotettuna uskomattomiin paikkoihin? Huh. Ja hei, minkälainen pahis jättää jälkeensä taidokkaita historiaan liittyviä vinkkejä, joiden perusteella suunniteltu pahuus voi vaikka estyä?!

Kuten rivien välistä ehkä jo välittyykin, en oikein viihtynyt Infernon parissa. Suureksi osaksi tämä on varmaan oma vikani, korkeat odotukset ja huono viretila taatusti tekivät tepposet, mutta olen saanut ilokseni viime aikoina lukea mahtavia kirjoja ja Inferno ei oikein kestänyt vertailussa. Harmi.

"Ellemme tee mitään, toivotamme tervetulleeksi Danten helvetin - ahtaan ja nälkiintyneen, synnissä rypevän.
Niinpä olen rohkeasti käynyt toimeen.
Jotkut kavahtavat kauhistuneina, mutta pelastuksella on aina hintansa.
Jonain päivänä maailma ymmärtää uhraukseni kauneuden.
Sillä minä olen Pelastus.
Minä olen Varjo.
Minä olen portti posthumaaniin aikaan."

WSOY, 2013
Sivuja: 466
Alkuteos: Inferno
Suomentanut Jorma-Veikko Sappinen