Zahran paratiisi / Amir & Khalil

Zahran paratiisi toi mieleeni toisen arabikeväästä kertovan kirjan, Tunialaisen tytön, idealistiset ja rohkeat opiskelijat, jotka rauhanomaisin keinoin taistelivat valtiovallan brutaaliutta vastaan. Vaikkei Zahran paratiisin tarina onkin fiktiota, on sen pohja kuitenkin historiallisissa tosiasioissa.

Kaikki alkaa Iranin presidentinvaaleista 12. kesäkuuta 2009. Vaaleissa istuva presidentti Ahmadinejad sai ylivoimaisen äänienemmistön. Kansainväliset tarkkailijat olivat huolissaan tuloksen "epäsäännöllisyyksistä". Vaalivalvojat lupasivat 16.6 laskea uudelleen ns.epäilyttävät äänet, mutta Ahmadinejad vahvistettiin kuitenkin voittajaksi. Vaalivoittoa seurasivat ratsiat joissa tuhansia pidätettiin ja pahoinpideltiin, moni sai surmansa. Uudelleen lasketut äänet vahvistivat Ahmadinejadin voiton ja useita viikkoja kestävät mielenosoitukset alkoivat. Eräs väkivaltaisuuksien uhreista oli Zahran paratiisissa mainittu Neda Agha Soltan, nuori opiskelija ja muusikko joka ammuttiin mielenosoituksessa. Hänen kuolemansa tallentui videolle, joka levisi kuin kulovalkea ilmestyttyään Paulo Coelhon kotisivuilla.

Zahran paratiisi tarina alkaa näistä hetkistä. Nuori jalkapalloa ja vapautta rakastava opiskelija, Mehdi Alavi, ei koskaan palaa kotiinsa. Alkaa Mehdin perheen, lempeän ja sitkeän Zahra-äidin ja Hassan-veljen, etsintä. He etsivät sairaaloista, kyselevät vankiloiden porteilla ja Zahran paratiisissa, jättimäisellä hautausmaalla. Veli tuntuu kadonneen jäljettömiin...

Kirja oli hieno ja hyytävä ja sellainen jota en voinut laskea käsistäni ennen viimeistä sivua. Elin mukana epätoivoisessa etsinnässä, surin, järkytyin ja suutuin Zahran ja Hassanin kanssa. Ihan kaikkein herkimmille en tätä kirjaa suosittele, sillä vaikkei kirjassa mässäilläkään väkivallan kuvilla, ovat tekijät hyvin taitavia sanomaan asioita "rivien välissä". Amir ja Khalil onnistuivat hienosti välittämään tunnelmia Iranista pienin elein,  pelko, rohkeus, suru, pettymys, viha...

Vielä sananen kirjan tekijöistä, Amir ja Khalil ovat salanimiä, tekijät ovat päättäneet jäädä nimettömiksi poliittisista syistä. Vahvan ja riipaisevan tarinan takana on Amir, joka on iranilaisamerikkalainen ihmisoikeustaistelija ja toimittaja. Tämän tarinan voisin kuvitella toimivan jopa elokuvanakin. Khalil, kirjan kuvittaja, on lahjakas kuvanveistäjä ja keraamikko, Zahran paratiisi on hänen ensimmäinen sarjakuvansa. Pidin kovasti myös kirjan piirrosjäljestä, siinä on mukava annos arabialaista tunnelmaa. Kirjasta voi lukea näyteluvun Zahra's paradise -sivuilta.

Kirjan loppuun on koottu tietoisku mm. Iranin vuoden 2009 presidentinvaaleista, kuolemanrangaistuksista, Neda Agha Soltanistanista ja ennen kaikkea kaupungista Omid (toivo persiaksi). Omidin asukkaiden nimet on lueteltu kirjan lopussa, he ovat miehiä ja naisia, jotka ovat näiden vainojen uhreja. Omidin asukkaiden nimet on kirjoitettu pienen pienellä fontilla ja valitettavasti heitä on monta.

Like, 2011
Sivuja: 255
Alkuteos: Zahra's paradise
Kirjasta lisää: Zahra's paradise, Mari A:n kirjablogi, Kirjainten virrassa