Minä, Marie Antoinette osui hyppysiin sopivasti telkusta esitetyn Sofia Coppolan ohjaamaan Marie Antoinette -leffan jälkimainingeissa. Marie Antoinettehan kuvataan mediassa usein joko vallankumouksen viattomana uhrina tai tuhlailevana ja itsekkäänä hupsuna, joka ei ymmärtänyt kansan syvien rivien elämää lainkaan. Toivoin mielenkiintoista ja realistista katsausta tämän naisen elämään, mutta sen sijaan vaaleanpunaisten kansien takaa löytyikin nopealukuinen satu, jossa ei ole onnellista loppua.Historiantutkija Carolly Ericksonin fiktiivinen Marie Antoinette -teos on kirjoitettu päiväkirjan muotoon. Kuningattaren muistelmat on uskollinen palvelijatar salakuljettanut pois sellistä tämän teloituksen jälkeen. Kirja kattaa kuuluisan kuningattaren elämän kihlausajoista aina traagiseen kuolemaan saakka. Harmikseni en oikein päässyt kuningattaren persoonaan kiinni, mielenkiintoisimmillaan hän minusta oli vasta vankeusaikoinaan.
Ericksonin perehtyminen aiheeseensa näkyy kirjassa, hän on aiemmin kirjoittanut kuningattaresta aiemmin To The Scaffold -nimisen tietokirjan ja kykeneekin antamaan mielenkiintoisesti lisätietoja mm. Ranskan huonon taloustilanteen vaikutuksista vallankumoukseen. Vankoista taustoista huolimatta kirjailija on kuitenkin käyttänyt mielikuvitustaan tekstin kanssa ja siksi mm. Marie Antoinetten tekemä matka Ruotsin hoviin onkin keksitty. En oikein lämminnyt tälle ratkaisulle, sillä en tunne riittävästi Marie Antoinetten historiaa kyetäkseni erottamaan faktat fiktiosta.
Luin jokunen vuosi sitten Susan Nagelin (Marie-Thérèse : the fate of Marie Antoinette's daughter) kirjoittaman kirjan Marie Antoinetten tyttärestä, Marie Thérèsestä, joka ainoana kuningattaren lapsista selvisi hengissä vallankumouksesta. Mousselineksi tai Madame Royaleksi kutsutulla tyttösellä oli melkoinen elämän tarina, joka tosin ei ole siitä iloisimmasta päästä. Kirja on kuitenkin hurjan mielenkiintoinen ja suosittelenkin mielummin sitä Ranskan kuningasperheestä kiinnostuneille.
"24. toukokuuta 1770Atena, 2012
Olen vihitty vaimo - enkä kuitenkaan ole. Ludvig tulee joka ilta vuoteeseeni, kuten hänen täytyy, mutta kääntää minulle saman tien selkänsä ja alkaa kuorsata. Tunnen oloni yksinäiseksi. Pelkään, etten miellytä häntä. Mitä minun pitäisi tehdä?"
Sivuja: 406
Alkuteos: The hidden diary of Marie Antoinette
Kirjasta lisää: Uppoa hetkeen
So American: Osavaltio Hawaiji
Ikkunat auki Eurooppaan: Ranska
Hei, kirja kiinnostaa, vaikka minuakin häiritsee historiallisista henkilöistä kertovissa tuo fiktion ja faktan rajanveto. Silti voisin lukea tätä satua!
VastaaPoistaTämä ei ollut kirjana hullumpi, mutta minä taidan verrata tätä lukemiini tietokirjoihin ja niihin verrattuna tämä (tietysti) tuntuu aika heppoiselta. Tässä kirjassa minua harmitti tuo Marie Antoinetten Ruotsin matka, koska pidin kovasti matkakertomuksesta ja lukiessani loppusanoista sen olevan keksitty, petyin.
PoistaAloitin tämän eilen, mutta vielä on liian aikaista sanoa mitään. Tykkään noista kansista tosi paljon, tuovat mieleen juuri Coppolan elokuvan, josta pidän myös.
VastaaPoistaMinä katsoin Coppolan elokuvan muutamaa viikkoa ennen tämän lukemista ja siksi Marie Antoinette minun kuvitelmissani on Kirsten Dunstin näköinen. :D
PoistaMinulla on vähän sama kuin Saralla. Marie Antoinette henkilönä kiinnostaa, mutta mieluummin luen puhdasta faktaa. Siitä syystä tähän kirjaan tuskin tulee tartuttua, vaikka se muuten mielenkiintoiselta vaikuttaakin.
VastaaPoistaMinä luulen että jos faktoista pidät, niin sitten kannattaa lukea enemminkin vaikka tuo Ericksonin tietokirja. Tuo mainitsemani kirja Marie Antoinetten tyttärestä ei ole yhtään hullumpi sekään.
PoistaTuo nagelin kirja alkoi nyt kiinnostaa. Kitios vinkistä!
VastaaPoistaOleppas hyvä :)
PoistaNo voi höh, en kyllä tykkäisi Marie Antoinette -romaanista, jossa kuningatar matkustaa Ruotsiin. Buu.
VastaaPoista(Nagel kuulostaa minustakin hyvältä!)
Luen tässä samalla Hilary Mantelin Bring up the bodiesia ja ovathan nämä kyllä ihan eri sarjassa...
Poista(Nagel oli kiinnostava!)
Odotan juuri tätä teosta kirjaston varausjonossa, ja täytyy sanoa että arviosi antoi hieman takapakkia nettikauppojen maalailemille kuville. Ehkä pian pääsen itse toteamaan mitä mieltä olen. ;)
VastaaPoistaNoh, tämä oli tietysti vain allekirjoittaneen kokemus, ehkä jollekin toiselle tämä on ihan napakymppi :)
PoistaMinullekin jäi tästä kirjasta sellainen "ihan kiva" -fiilis. Oli tää tosiaan vähän laimea. Johtunee siitä, että päähenkilöt olivat tylsähköjä, ja tarinan loppu tiedossa jo ennen lukemisen aloittamista.
VastaaPoista