maanantai 25. maaliskuuta 2013

Laura / J.K. Johansson

Laura nappasi mielenkiintoni jo esittelynsä puolesta, sillä kadonneessa teinitytössä on jotakin jokapäiväisen surullista ja dramaattista. Lehtijuttuja kadonneista ilmestyy aina silloin tällöin ja niiden kohdalla jää helposti miettimään sitä, mitä on saattanut sattua. Usein uutinen katoaa pian verkosta, kadonnut lammas on löytynyt, mutta valitettavasti muunkinlaisia tapauksia on. Tästä lähtee liikkeelle myös Lauran tarina.

Kun entinen nettipoliisi Miia aloittaa työnsä erityisopettajana entisessä opinahjossaan Palokaskessa, hän arvelee edessään olevan tasaista ja rauhallista lähiöelämää sekä työskentelyä lasten kanssa. Toisin kuitenkin käy, sillä koulun oppilas, 16-vuotias Laura Anderson, on kadonnut. Pian nettikin täytyy erilaisista huhuista ja epäilyistä, joiden kautta syylliseksi Lauran katoamiseen leimataan Nikke, Miian veli, joka työskentelee samassa koulussa psykologina.

Laura on lähtölaukaus Palokaski-sarjalle ja se tuntuukin enemmäkin teaserilta, sillä ensimmäinen osa tuntuu vasta raapaisevan pintaa, paljastavan aavistuksen verran taustoja ja kieroiluja mutta paljon materiaalia tuntuu jäävän vielä seuraaviinkin osiin, esimerkiksi Miian nettiaddiktio lähinnä vain mainitaan vaikka aiheesta olisi ollut kiinnostavaa lukea enemmänkin. En oikein tiedä mitä ajattelisin ratkaisusta - koukuttamisesta toki pidän, mutta toisaalta olisi ehkä ollut mukavaa jos lukija olisi saanut kirjasta vähän enemmän kuin vasta makupalan. (Mutta toki olenkin kärsimätön kirja-ahmatti. Kaikki mulle heti.)

Sain kirjasta Laurasta Twin Peaks -viboja - liekö kirjan nimi ollut siihen syynä sillä toki Palokasken asukkaat eivät ole niin outoja kuin Twin Peaksin väki. Silti tarinassa on kyllä yhtymäkohtia, onhan mukana nuoren kauniin tytön kuolema pienessä yhteisössä ja kaikki keskiluokkaisen kuoren alla piilotteleva paha. Vaikkei Laura ihan napakymppi minulle ollutkaan, on kirjan tarina kuitenkin siinä määrin mielikuvitusta kutitteleva että tulen varmasti lukemaan sarjan seuraavankin osan.

J.K. Johansson on nimimerkki, jonka takana on joukko tarinankerronnan ammattilaisia. Jäinkin miettimään löytyykö Lauran taustalta esimerkiksi tv-osaamista, sillä voisin jo ensimmäisen osan perusteella hyvinkin kuvitella Palokasken toimivaksi tv-sarjaksi.
"Tyttö näytti niin kunnolliselta kuin vain olla voi, mutta siten kuin koulun suosituimmat tytöt aina näyttävät. He peittävät sen alle sellaista voimaa, rohkeutta ja salaperäisyyttä jonka paljastuminen olisi tehnyt heistä friikkejä, mutta joka kunnon tytön kuoren peitossa teki heistä voittamattomia. Pasi Tikka tunsi tämän tyttötyypin. Hän tunsi sen kipeän hyvin. Se oli Venlan tyyppi.
Tammi, 2013
Sivuja: 221
Saatu arvostelukappaleena.

8 kommenttia:

  1. Mulle tää oli ihan napakymppi :) Vähän kyllä jänskättää mihin suuntaan tarina tästä lähtee etenemään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olisin ollut ehkä suopeampikin jos lukijalle olisi annettu vähän enemmän pureskeltavaa. Kiva kirja, kärsimätön lukija.

      Poista
  2. Olen Twin Peaks -fani ja tätä kirjaa on niin kehuttu,että mennee lukuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli minusta oikein lupaava tapaus vaikkei ehkä ihan Twin Peaksin oudon pelottavalle tasolle ylläkään, tarina on ainakin tässä vaiheessa realistisempi.

      Poista
  3. Voihan Twin Peaks! Siispä lukuun täälläkin vaikka kirjassa olisikin vain ripaus sitä ihanan vinksahtanutta tunnelmaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vinksahdusta kirjassa on ehkä Twin Peaksiin verrattuna aika vähän, mutta jotenkin jäin miettimään olisiko TP:ssä käsitelty esim. somea näin, jos sarja olisi kuvattu nykyaikana. Sekavasti selitetty, mutta...

      Poista
  4. Käyn sisäistä taistelua Twin Peaks -addiktiominäni ja uuden sarjan aloittamista välttelevän minäni kanssa, saa nähdä kumpi voittaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkkailen blogiasi, sieltähän se sitten selviää! ;-)

      Poista