Jos olisin...

Mari A heitti minua Jos olisin -haasteella ja ajattelin yhdistää sen Venetsian-matkan fiilistelyyn. Itse reissu oli ihana, oli kiva käydä katsomassa kevättä ja ihmetellä suloisen rapistuneita taloja, kanaaleja ja herkkukauppoja. Oli huikeaa kurkistaa kahvilaan jossa Casanovakin on, ainakin kertoman mukaan, tarjonnut naisilleen kaakaota tai ravintolaan, jossa Hemingwaylla oli oma pöytä. Kävelimme me myös senkin rakennuksen ohi, jossa Guido Brunetti työskentelisi jos olisi oikea ihminen eikä kirjan hahmo... John Berendtin kirjan päähenkilö, vuonna 1996 palanut teatteri La Fenice, oli jo noussut uuteen loistoonsa mutta en saanut siitä kunnon kuvaa turistilaumojen takia.

Mutta siis itse asiaan...

Jos olisin jäätelöannos, olisin tumma suklaa ja mansikka-gelato, samalla sekä väkevä että kepeän raikas.

Jos olisin ovi, olisin tämä ovi ja katsoisin joka päivä merta ja ihmisten virtaa.

Jos olisin pizza, olisin tonno cipolo. Suolainen ja makea samaan aikaan.

Jos olisin aikamatkailija, haluaisin ehkä kurkistaa tämän paikan elämänmenoon, sillä luulen että nämä käytävät ovat nähneet tarinan jos toisenkin.

Jos olisin hetki, olisin tämä. Yllättävän aurinkoinen, keväinen sunnuntai, lasi kuohuvaa kanaalin rannalla rakkaan seurassa.

Olen ihan pihalla siitä, missä haaste on jo kiertänyt, joten en tällä kertaa laita sitä eteenpäin...