Vuoden mutsi / Satu Rämö, Katja Lahti

Mietin jonkin aikaa ymmärtäisinkö mitään Vuoden mutsista, en kenties ole lapsettomana ihan sitä oikeaa kohderyhmää. Silmäilemäni arviot -ja kirjan kansi - kuitenkin saivat uteliaan lukemaan. Hyvä niin, sillä Vuoden mutsi oli oikeasti kiinnostava kirja. Kirja luokitellaan tietokirjaksi, tosin tekijät luonnehtivat sitä enemmänkin mutu-kirjaksi.

Vuoden mutsi on eräänlainen opaskirja äitiyteen. Se käsittelee paljon henkistä puolta mutta tarjoaa myös käytännön vinkkejä. Sen ote on reilu, vähän pelottavankin rehellinen ja humoristinen. Iso plussa (no pun intended!) tulee kirjan kuvituksesta, kannen hurmaava teema jatkuu läpi koko kirjan ja sai ainakin tämän lukijan hirmuisen hyvälle mielelle!

Lapsettomalle lukijalle kirja tarjoaa kurkistuskulman vauvaperheen elämään ja uskoisin sen olevan perheellisille huumorintajuinen opaskirja tulevaan. Neuvojen pätevyydestä en toki osaa sanoa mitään vaikka toki kirjan vinkit ainakin kuulostivat ihan päteviltä. Pidin kirjan reippaasta lähestymistavasta, on lohdullista tietää että maailmassa on muitakin ihmisiä joiden mielestä masuasukki-sana kuulostaa - noh - ihan turhan söpöstelevältä.

Kirja sisältää myös hauskan äitiystestin, jonka vastaukset voi käydä kurkkimassa Vuoden mutsin -sivuilta. Kirjassa on myös useissa kohdissa tilaa lukijan omille muistiinpanoille ja vuodatuksille, "jotta ensimmäisestä vuodesta jäisi edes joku muistijälki".

Kirjan taustalla on kaksi mutsia. Satu Rämö on nykyisin Islannissa asuva kirjailija ja toimittaja, joka aloitti äitiyslomallaan Salamatkustaja-blogin. Katja Lahti taas on äitiyslomalla Uusi Musta -blogin tuottajan tehtävistä, hänen äitiysbloginsa on Projectmama. Vuoden mutsi syntyi naisten huomatessa olevansa hieman pulassa 3,5 kiloisen käärönsä kanssa eivätkä äitiysoppaatkaan aina auttaneet. He olivat vauvamaahanmuuttajia, ymmärtämättömiä uuden maailman kielen tai tapojen suhteen. Naiset siirtyivät virtuaalimaailmaan ja perustivat bloginsa. Vertaistuki auttoi, samoin kuin blogien (ja tämän kirjankin) positiivinen sanoma: aina ei mene putkeen, mutta viis siitä. Hyvä motto, joka itseasiassa sopii ihan elämään yleensäkin.

10 % kirjan tuosta lahjoitetaan Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhempainpuhelimen toimintaan.

"Seuraa silmien pyörittelyä. Värjäätkö hiuksiasi raskaana? Syötkö listeriavaaraa uhmaten sushia?  Miten ajattelit synnyttää? Aiotko käyttää kivunlievitystä? Kantoliinailijat pitävät vaunukansaa kiintymyssuhdeongelmaisina separeina, kestoilijoiden mielestä kertiksillä tuhotaan maapallo, taaperoimettäjät pyörtyvät nähdessään tuttipullon ja kaikki muut nähdessään taaperoimettäjän, kotiäidin mielestä päivähoidossa kasvaa vain tulevia narkomaaneja kun taas päiväkodin ja työpaikan välillä suhaava äiti pitää kotiäitejä verkkareissa hilluvina työnvieroksujina. Rokotekriittiset pitävät tuhkarokkoa ihan normaalina lastentautina. Vääntää voi myös perhepedistä, kiinteiden aloitusiästä, lapsen lääkinnästä ja ihan mistä vaan. Teit miten tahansa, et voi voittaa. Mielipiteet kärjistyvät netissä: vauvapalstoilla on välillä aika tulehtunut ilmapiiri."

Avain, 2012
Sivuja: 303
Kirjasta lisää: Vuoden mutsi, Lumiomena, Inahdus, Amman lukuhetki, Sinisen linnan kirjasto, Villasukka kirjahyllyssä, Kujerruksia, Kirjojen keskellä
Saatu arvostelukappaleena