Olen aiemmin lukenut joitakin Robert Harrisin kirjoja ja pitänyt joistakin (Pompeji) enemmän kuin toisista (Haamukirjoittaja). Pelkokerroin vaikutti aihepiirinsä osalta kiinnostavalta, talouselämään sijoittuvat trillerit kiinnostavat minua aina ja tekoälystäkin lukisin mielelläni. Mutta mutta... Jälleen kerran törmäsin jännäriin, jossa periaatteessa olisi ainesta mutta se jokin vain puuttuu. Vaikka kirjailija onnistuikin luomaan komeat puitteet Alexin high-tech -maailmassa, mutta en oikein päässyt yhdenkään hahmon sisälle vaan kaikki kirjan henkilöt jäivät vieraiksi minulle. Rempseä ja tyylikäs taiteilija-vaimo Gabrielle tuntui minun silmääni jopa hiukan epäuskottavalta - aikuinen nainen joka vääntelee naamaansa miehensä työtoverille koska ei pidä tästä? Vaikka heidän kotiinsa on juuri murtauduttu ja aviomies on sairaalassa? Enpä oikein usko.
Tarinan ydin on sinänsä hyvä, se kuvaa tehokkaasti yhden miehen kujanjuoksua. Harris pitää lukijansa tehokkaasti pimennossa ja juonen ajatusleikki sekin oli allekirjoittaneesta siinä määrin kekseliäs että olisi mielummin lukenut siitä enemmän ja hivenen rauhallisemmassa tahdissa. Plussaa annan myös realismista - kirjan taustatapahtumista moni tapahtui tuona päivänä oikeastikin, tämä lisäsi kyllä jännityksen tuntua.
"Pelko on totta puhuen luultavasti ihmisen voimakkain tunne muuallakin kuin talouselämässä. Onko kukaan koskaan herännyt aamuneljältä siihen, että olen ylen onnellinen? Olemme todenneet, että pelko on niin voimakas tunne, että on verraten helppoa suodattaa muiden tunteiden aiheuttama kohina ja keskittyä tähän yhteen ainoaan signaaliin. Esimerkin antaakseni yksi asia, joka meiltä on onnistunut, on äskettäiset markkinoiden heilahdukset mediassa käytettyjen pelkoon liittyvien sanojen esiintymistaajuuden kanssa - sellaisia sanoja ovat kauhu, hätä, paniikki, järkytys, tyrmistys, pelko, säikähdys ja pernarutto sekä eräät ydin-alkuiset yhdyssanat. Tästä voimme vetäneet sen johtopäätöksen, että pelko ohjaa maailmaa voimakkaammin kuin koskaan ennen."Otava, 2012
Sivuja: 317
Alkuteos: The fear index
Kirjasta lisää: Luettuja maailmoja
Kirjallinen maailmanvalloitus & Ikkunat auki Eurooppaan: Sveitsi
Tykkäsin Harrisin Pompejista, saattaisinpa lukea häneltä jotain muutakin. Talouselämän pyörteet ja tekoäly eivät kuitenkaan ole ihan ykkössuosikkejani romaanin aiheina, joten minulle taitaa riittää sinun arviosi ja tartun johonkin muuhun Harrisin kirjaan :)
VastaaPoistaMinusta Harrisilla oli kokonainen antiikin Rooma-aiheinen sarjakin, kenties se nappaisi enemmän kuin talous - ja teknokuviot?
PoistaKiitos vinkistä :) Otavan sivuilta löytyikin maininta kolmiosaisesta Rooma -sarjasta, ilmeisesti kaksi ensimmäistä on ilmestynyt (suomennettu), Imperium ja Salaliitto. Laitan lukuharkintaan :)
PoistaLuin itse kirjan juuri, katselin vielä "jälkiruokana" mitä siitä on kirjoitettu nettiin. Itse pidin tästä kirjasta - se oli jännittävä vaikka paikka paikoin myös pörssin liikkeitä seuraamattomalle hiukan puuduttavaa.
VastaaPoistaHedgerahastojen toiminta tuli ymmärrettävämmäksi - yksi kirjallisuuden suurista ihanuuksista on se, että pääsee kurkistamaan uusiin maailmoihin. Sen innoittamana voi sitten lueskella asiaan liittyviä teemoja enemmänkin - ja taas on tullut pääkoppaan lisää tietoa! Tällä tavoin löysin sinunkin sivusi - mikä huima määrä luettuja kirjoja! Huikeaa, todellakin!!
Kiitos Janika kommentistasi! Minusta tämä ei oikein ollut parasta Harrisia, esimerkiksi Arkkienkeli on suorastaan hyytävä! Tämä taas ei oikein kolahtanut, mutta eiväthän ne kaikki voikaan! Kiva kuitenkin että sinä pidit tästä. :)
Poista