keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Naisena olemisen taito / Caitlin Moran

Caitlin Moranin kirjaa markkinoidaan feminismin raamattuna. Itse pongasin kirjan alkuvuoden Lontoon reissulla, se keikkuessa jokaisen kurkkaamani kirjakaupan suosituslistalla. Silloin jätin kirjan kauppaan mikä jäi pikkuisen harmittamaan, utelias lukutoukka kun olen. Onneksi vahinko tuli nyt korjattua, kiitos kirjastosta löytyneen suomennoksen.

Naisena olemisen taidossa Moran käy läpi omaa henkilöhistoriaansa ja sivuaa samalla erilaisia naiseuden mutkia ja mysteereitä. Moranin nuoruus ei ole siitä tavan omaisimmasta päästä, suurperheen esikoinen kasvaa köyhänä pullukkana, joka kehittää hurjan (ja kuvitteellisen) suhteen Chevy Chaseen, haluaa kiihkeästi tulla suudelluksia ja tutustuu muotiin vasta aikuisena.

Osittain Moranin kirja oli hämmentävää luettavaa, en tunnistanut kaikkia hänen kuvaamiaan omasta elämästäni ja jäin myös monesti miettimään mikä oli liioittelua ja huumoria, mikä ehkä totta. En tiennyt Caitlin Moranista etukäteen mitään, joten tuon mainitsemani rajan veto oli välillä vaikeaa. Kirjan suomalainen kansi tuntuu kuitenkin jollakin tavalla tavoittavan kirjan hengen vaikkei olekaan yhtä näyttävä kuin britti-versionsa, jossa komeilee Moran itse.

Usein feminismi kuvataan mediassa jotenkin tosikkomaisena ja tiukkapipoisena suhtautumisena, mutta Moranin kirja on rempseä, realistinen, nokkela ja paikoin hauskakin teos. Se on hyvä tapa viedä feminismin viestiä eteenpäin varsinkin nuoremmalle polvelle. Samalla Moran käy myös läpi median ilmiötä, omat mainintansa saavat niin käsittämätön Katie Price kuin Lady Gagakin. Tuntuu hurjalta että lehdistössä kehuttaisiin Pricea hyväksi naisen roolimalliksi, mutta ehkä olen vain tosikko. Pohjimmiltaan Moranin viesti on yksinkertainen: olkaa rohkeita ja rakastakaa itseänne. Olipa kyse tyylistä tai perheestä, tehkää omia valintojanne älkääkä antako ennakko-asenteiden määrätä. Se on aika hyvä viesti.
Caitlinin kuukautiset alkavat.Naisten sukupuolielinten läpileikkaus näyttää monimutkaiselta ja epäkäytännölliseltä - se on risteilevine tunneleineen vähän kuin hintava hamsterihäkki. En tosiaankaan ole varma, haluanko "mukaan" moiseen touhuun. Olin kai ajatellut olevani sisältä pelkkää lihaa, aina lantiosta kaulaan, ja että munuaiset oli sullottu jonnekin sekaan. Olin kuin makkara. Tiedä häntä. Anatomia ei ole vahvimpia puoliani. Mielilukemistani ovat 1800-luvun romanttiset romaanit, joissa tytöt pyörtyvät sateeseen, ja Spike Milliganin sotamuistelmat. Kummassakaan ei juuri puhuta menstruaatiosta. Tämä kaikki tuntuu hiukan... tarpeettomalta.
Schildts & Söderströms, 2012
Sivuja: 335
Alkuteos: How to be a woman

10 kommenttia:

  1. Mulla on tämä luettavana juuri nyt ja olen huomannut saman ongelman tuon huumorin tunnistamisen kanssa. Ja muutama niskakarvat pystyyn nostattavakin väite on jo tullut vastaan. Saapa nähdä, mitä kaikkea vielä vastaan tulee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tässä seassa paljon hyvääkin, mutta sitten jotkut jutut menivät aika reilusti yli. Riippunee paljon lukijasta? Toisaalta ajattelen että Moran kirjoineen voi olla ihan hyväkin feminismin airut vähän räväkämpänä tyyppinä.

      Poista
  2. Kiva lukea tästä kirjasta blogissa. Minulla on ollut vähän luen/en lue -arpomista tämän kirjan kanssa, ja varmaan kyllä luen, kunhan tulee kirjastossa vastaan. Feminismi kun on minulle rakas aihe, ja kiinnostaa, onko Moran löytänyt siihen jotain oikeasti uutta ja tuoretta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisipa kiva kuulla mielipiteesi kirjasta, itse kun jäin vähän kahden vaiheille!

      Poista
  3. Joku aika sitten törmäsin tähän englanninkieliseen versioon ja pohdin sen hankkimista. Nyt kun huomasin että tämä on suomennettu, voisi mielenkiinnosta varata kirjastosta ja lukea mikä Moran on naisiaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meno on ainakin rempseää ja uskon että johonkin huumorikin uppoaa varmaan minua paremmin. Oma nutturani on ehkä liian tiukalla :D

      Poista
  4. Jaa'a, pitäisköhän?

    Ostin sen Rosa Meriläisen Feministin käsikirjan kun se ilmestyin, kun fanitan Tiitu Takaloa (kuvitukset hänen käsialaansa siis), mutta teksti oli niin ympäripyöreää itsestäänselvyyksien latelua ainakin alkuun, että jäi sitten lukematta. Kauheasti en ole aiheesta lueskellut, mutta suosikkeja ovat olleet lihavuutta ja naiseutta käsittelevät kirjat, kuten Katariina Kyrölän Koolla on väliä ja Anna Johanssonin Norsu nailoneissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm... Kokeile? En tiedä saako tästä suuria ahaa-elämyksiä ja kirja varmasti jakaa mielipiteitä, minusta kirja oli kuitenkin ihan positiivinen kokemus ja luulen että Moranin rempseys auttaa myös nuorempia naisia kiinnostumaan feminismistä.

      Poista
  5. Minä sain tämän joululahjaksi, kiinnostaa varovaisesti, kiva lukea tästä vähän ennakkovaikutelmia itselle. Ihan hauskalta vaikuttaa, katsotaan miten iskee meikäläiseen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla mitä sinä tästä pidät. Kokonaisuutena tämä meni plussan puolelle, vaikken ihan kaikkiin juttuihin osannutkaan samaistua.

      Poista