lauantai 8. joulukuuta 2012

Paikka vapaana / J.K. Rowling

Suhtauduin pelokkaan odottavasti J.K. Rowlingin uuteen kirjaan, en, muun maailman ohella, tiennyt mitä odottaa kirjailijalta, joka loi Harry Potterin. Pähkäilin aikani lukisinko kirjan vai en, kunnes kohtalo ratkaisu puolestani synttärilahjan muodossa.

Rowlingin teksti on tutun sujuvaa enkä oikein ymmärrä keskusteluissa noussutta möykkää teemojen shokeeraavuudesta ja synkkyydestä. Kirjahan on tyypitetty, mielestäni aivan oikein, tyypitetty mustaksi komediaksi eikä Rowling kai ole ennenkään kirjoittanut yltiöpositiivisista ja kepeistä teemoista - Harryhän oli poloinen orpopoika, jonka kasvattiperheen käytös lähenteli vähintäänkin lapsen heitteillejättöä ja sitten oli tietysti se yksi tyyppi, joka sitkeästi yritti poikaa tappaa. Ja rasismia ja muuta mukavaa. Lastenkirjaksi aika synkkää ja raskasta sanoisin, joten ihmettelen hiukan mitä Rowlingilta oikein odotettiin.

Kirja sijoittuu pieneen Pagfordin kylään, jota on pitkään hiertänyt lähikaupunki Yarvilin kasvu. Pagfordilaiset näkevät itsensä hieman parempana väkenä ja siksi kaupungistuneen Yarvilin päihdeklinikat ja sosiaalitapaukset saavat väen nyrpistämään neniään. Erityisesti piikkinä lihassa pagfordilaisilta huijattu Fieldsin-alue, jolla ei niin onnekkaat kansanosat ovat päässet soluttautumaan Pagfordin onnelaan. Kylän tasapaino rikkuu kun kaupunkivaltuutettu Barry kuolee ja kilpailu vapaasta valtuustopaikasta alkaa.

Kirjassa on melkoisesti henkilöitä ja osoittautui työlääksi yrittää muistaa kuka kukin on. Tietyt ydinperheet toki jäivät mieleeni elävinä mutta muut jäivät pakostakin taka-alalle. Kirjan runsaus tuntuikin olevan sen vahvuus ja heikkous, toisaalta se muistutti ilahduttavalla moniäänisyydellään elämää toisaalta taas tällainen pätkissä lukija oli välillä vaikeuksissa yrittäessään muistaa kuka olikaan kenen vaimo/poika/naapuri/kummin kaima... Paikka vapaana taitaakin olla niitä kirjoja, jotka olisivat ehkä kuitenkin hyötyneet karsimisesta, sillä teos on todella runsas ja varsinkin henkilöiden määrä saattaa lannistaa lukijansa. Kenties kirjailija on halunnut antaa äänen koko kylälle, mutta toteutus on kuitenkin lukijan kannalta jäänyt hivenen raskaaksi lukea.

Kirjan kansi on herättänyt keskustelua, joten heitänpä lusikkani soppaan minäkin, sillä muiden kommentoijien tavoin en oikein ymmärrä kannen ideaa, joka antaa mielestäni ihan turhan iloisen ja nostalgisen viban.

Parhaimmillaan Rowling on kirjoittaessaan kirjan nuorista, joiden parista löysin myös omat suosikkihenkilöni, perheen pieksejä isän alistamana kasvaneen Andrew'n joka rakastuu ja sisuuntuu ja narkkariäidin kaltoin kohdellun tyttären Krystalin, joka on joutunut kasvamaan aikuiseksi liian varhain. Kirjailija sivaltaa keskiluokkaista kaksinaismoralismia ja nimbyilyä ja onkin selvää kenen puolella Rowling on tarinassaan on. Kokonaisuutena kirja ei yllä kiehtovuudessa pottereiden tasolle mutta on silti ihan kelpo romaani. Luen siis jatkossakin mielelläni Rowlingia.
"Krystal ajatteli Mr Fairbrotheria, joka oli aina sanonut häntä Krysiksi. Kukaan muu ei käyttänyt sitä nimeä. Krystal oli pitänyt nimestä. Mr Fairbrother oli ollut kiva. Krystalia itketti.
Fats mietti, kuinka hän voisi muokata tästä hauskan jutun Andrew'lle, tarinan pössyttelystä ja Krystalin panemisesta ja vainoharhasta, että heitä katseltiin, ja siitä kuinka he olivat melkein kompastuneet Barry Fairbrotherin hautaan. Mutta se ei tuntunut hauskalta, ei vielä."
Otava, 2012
Sivuja: 543
Alkuteos: The casual vacancy

19 kommenttia:

  1. Ajatukseni tästä teoksesta ovat näemmä kloonautuneet sinulle! Niin samankaltaisia ajatuksia minulle nimittäin tästä kohukirjasta heräsi: liikaa henkilöitä, sujuvaa kerrontaa, mustaa huumoria, nuoret parhaiten onnistuneita hahmoja, huono kansi ja minusta myös todella kökkö nimi. Mietin myös, olisiko kirja suomennettu, jos sitä ei olisi kirjoittanut se joka sen kirjoitti? Olisiko kirja muutenkaan herättänyt minkäänlaista huomiota edes Englannissa, jos sen olisi julkaissut joku muu? Mitä tuumit? Kirjahan keikkuu esim. amerikkalaisten vuoden kirjat -listoilla. Miksi, kysyn vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkennan vielä, että kokonaisuudesta kyllä pidin ja kirjaa luin mielelläni.

      Poista
    2. Minä mietin taas sitä, että olisiko kirjaa karsittu ja muokattu rohkeammin jos tekijä ei olisi ollut näin nimekäs.

      Sinänsä tässä kirjassa on paljon hyvää ja varsinkin mustasta huumorista pidin, vain nuo tietyt asiat vaivaavat. Varsinkin Rowlingin rakkauden nuorten asioiden ajamiseen ja heidän kuvaamiseensa näkee.

      Tässä taitaa kirjailijan maine jo toimia vähän häntä itseään vastaankin, odotukset ovat olleet korkealla ja varmasti osa tuosta shokeeraavien aiheiden -valituksesta johtuu ihan jo siitäkin.

      Kantta en ymmärrä yhtään, nimen just ja just...

      Poista
  2. Tästä kirjasta olen lukenut vain negatiivisia juttuja, joten olen ajatellut, että en koske kirjaan. Nyt sun kirjoituksestasi huokui pieni tykkääminen... ehkä sittenkin luen.. joskus ensi vuonna ehkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mä tykkäsinkin, välillä vaan alkoivat tyypit mennä sekaisin. Tässä on paljon hyvääkin, mutta Rowlingin kohdalla vaan odotukset ovat tainneet kaikilla olla niin korkealla että pettymyksiä on vaikea välttää.

      Poista
  3. Kiinnostava juttu! Tämä taitaa olla mulla kategoriassa "luen jos tulee vastaan"... tuo huomio, että jonkun toisen kirjaa olisi editoitu enemmän tai toisin, jos se olisi jonkun toisen, pitää varmaan paikkansa. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli mullakin samassa kategoriassa kunnes tuli vastaan synttäripaketista.

      Rowlingilla maine taitaa olla myös haittaava tekijä?

      Poista
  4. Kirjan kansi on mielestäni ihan hirveä! Kummallinen ratkaisu.

    Minä olin ovela; olin jo ehtinyt toivoa tietyn kirjan joululahjaksi äipältäni - Kingiä, kuinkas muutenkaan - ja äippä sitten kyseli, että minkä kirjan hän ostaisi siskolleni. Noh, koska olemme siskoni kanssa Harry Potter-faneja, ehdotin Paikkaa vapaana, ja niinpä pukin konttiin on kalahtanut tämäkin... Minähän en missään nimessä suunnittele lainaavani kirjaa tai mitään... =D

    Odotan kyllä kovasti tämän kirjan lukemista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän olisi mielestäni sopinut paremmin vaikka joku kylän kuva kanneksi mutta ilmeisesti tuossa kelta-punaisessa on sitten joku juttu. En vain keksi mikä.

      Ovelaa, meillä on isän kanssa vähän saman tyyppinen järjestely!

      Poista
  5. Varasin tämän jo aikoja sitten kirjastosta, mutta en tiedä, onko minulla nyt energiaa kuitenkaan lukea tätä. Runsas, paljon henkilöitä... ei houkuta minua juuri nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä vaatii kyllä vähän keskittymistä, passaisi ehkä välipäivien kirjaksi.

      Poista
  6. Jotenkin sinun postauksestasi tuli sellainen olo, että tämä kirjahan taitaa olla taattua Rowlingia? Paljon hahmoja ja tietynlaista synkkyyttä kaiken taustalla? No sitähän Pottereistakin löytyy! Vai väittääkö joku, ettei Potteritkin vilise tuhatta ja sataa hahmoa? ;)

    Niin ja odottaako ihmiset tältä liikoja? Odotetaanko jotain Pottereiden seuraajaa kuitenkin? Koska tästä on niin paljon kritisoivia arvioita ja aloin jo miettiä, että onko Rowling kadottanut taitonsa kirjailijana vai mikä mättää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoisin kyllä että tietyt yhteneväisyydet toistuvat, etenkin ne synkät aiheet ja tumma huumori tuntuvat tässäkin vahvoina!

      Uskoisin, että odotukset ovat olleet korkealla, ehkä liiankin. Pottereiden jälkeen on varmasti vaikeaa lähteä kirjoittamaan uutta kirjaa, mutta minusta tämä on ihan jees. Hyvä päänavaus aikuisten kirjallisuudessa vaikka karsiminen olisikin ollut paikallaan.

      Poista
  7. Musta ainakin tuntuu, että monet (Potter-fanit) ovat odottaneet tältä kirjalta ihan hirveästi ja pettyneet sen takia :/ Itse en ole vielä Rowlingin uutuuteen tarttunut, mutta aion ehdottomasti lukea sen jossain vaiheessa, sen verran uteliaisuus vaivaa. Mitä kanteen tulee, se on mielestäni oikeastaan aika hieno - sitä en tosin osaa arvioida, sopiiko mitenkään yhteen itse kirjan kanssa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nanna, olet varmasti oikeassa. Tämän kohdalla täytyy muistaa että Paikka vapaana on silti ihan omanlaisensa kirja pottereihin verrattuna eikä sitä oikeastaan kannata niihin verrata.

      No minä ajattelinkin että kannessa on joku juttu, itse en sitä vain oikein tajua. :D

      Poista
  8. Sain juuri tämän luettua ja heti yntäsin etsimään arvioita. Minä yllätyin iloisesti, varmaan jostain korvini kantautuneet moitteet kirjaa khaan olivat onnistuneet madaltamaan odotuksia. En ole aikoihin lukenut mitään kirjaa niin ntensiivisesti kuin tätä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tykkäsit! Minäkin olin ensimmäisten arvioiden jälkeen aika skeptinen, mutta kyllähän Rowling kirjoittaa osaa! Olisin ehkä karsinut vähän kirjaa, se kun oli aika runsas, mutta kokemus oli ehdottomasti positiivinen!

      Poista
  9. Nyt vasta tempaisin lukemaan tätä juttuasi, itse sain eilen illalla luettua loppuun. Minä en tykännyt tästä ihan yhtä paljon kuin sinä, olisin kaivannut sitä karsintaa, mutta kirjoittaa R kyllä osaa ja hyvin.

    Minä tavallaan tykkäsin tuosta kannesta kun siinä on tuo äänestyslipuke, se kuitenkin on kirjan kantava teema, mutta se antaa kirjasta ehkä hassun kuvan. Takakannessa oleva kylän siluetti olisi voinut olla parempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karsinta olisi tosiaan tehnyt tälle kirjalle hyvää, aina välillä joutui pysähtymään ja miettimään kuka kukin oli ja se katkaisee ikävästi lukemisen flown. En tiedä miksi tähän ratkaisuun oli päädytty.

      Minulle tuli kannesta jotenkin 1950-lukulainen tunne ja se ehkä johti vähän harhaan kun tarina on kuitenkin aika moderni.

      Poista