Kiitos Blogistanin sattui Maus hyppysiini. En enää muista kuka kirjasta puhui, mutta ihanaa että löysin tämän! Lukemani kirja on Pulitzer-palkittu teos, jossa ovat yksien kansien sisällä molemmat Spiegelmanin Maus-kirjat; Selviytyjän tarina ja Ja täältä vaikeudet alkoivat.
Mausit perustuvat Spiegelmanin vanhempien omiin kokemuksiin toisen maailmansodan aikaisessa Puolassa. Juutalaisperheen kohtaloa tuskin tarvitsee tarkemmin kuvailla, kyseessä on se tavallinen, kamala tarina. Ensimmäinen kirja kertoo pariskunnan alkuvaiheista ja elämästä ghetossa, Ja täältä vaikeudet alkoivat keskittyy aikaan keskitysleireillä. Teoksen kertojana on Spiegelmanin isä, Vladek, nyt jo vanhus, jota poika haastattelee sarjakuvaa varten. Kirjan nykyhetkeä käsittelevät pätkät ovatkin melkein yhtä sydäntäsärkeviä kuin vainon kuvauksetkin, Spiegelman on pystynyt hienosti piirtämään uskottavan ja rehellisentuntuisen kuvan isästään, joka on sanalla sanoen vaikea ukko ja jotenkin niin rikki sisältä niin että melkein itketti.
Mausin piirrokset on yksinkertaisia, jopa karuja ja mustavalkoisia. Normaalisti en ehkä pitäisi hirveästi tämän tyyppisestä piirrosjäljestä, mutta tällä kertaa se tuntuu sopivan aiheeseensa täydellisesti. Osuvaa symboliikkaa on myös itse hahmoissa, joissa kansallisuudet on kuvattu eläiminä, juutalaiset hiirinä, puolalaiset sikoina ja natsit tietysti kissoina.
Kirjoissa on ikäänkuin tarina tarinan sisässä, Vladekin muistellessa omia kokemuksiaan, kertoo Art samalla omaa tarinaansa sodan jälkeen syntyneenä paljon kärsineen perheen poikana. Pikku-Art näkee painajaisia holokaustista ja kilpailee suosiosta kuolleen veljensä kanssa. Myös kirjan teksti tuntuu sopivalta, esimerkiksi Vladek puhuu hiukan huonoa "suomea" kuten maahanmuuttajalle sopiikin.
Maus oli lukukokemuksena sekä mieleenpainuva että haastava. Haastava siksi, että sen teemat ovat raskaita eivätkä päästä lukijaansa helpolla, kaikilla tarinoilla ei ole onnellista loppua. Maus otti minut otteeseen vahvasti, olin jopa ajaa bussipysäkkini ohi koska olin niin uppoutunut tarinaan ja kävelymatkan ajankin mustavalkoiset hiiret ja maailman mielettömyys pyörivät vahvasti mielessäni. Tämä on suorastaan itkettävän hyvä kirja.
WSOY, 2003
Sivuja: 159, 135
Alkuteos: My father bleeds history, And here my troubles began
Kirjasta lisää: Ilselä, Sallan lukupäiväkirja, Oota mä luen eka tän loppuun, Kujerruksia, Villasukka kirjahyllyssä
Hmm, josko se sitten olisi minunkin tämä luettava...
VastaaPoistaKokeile. Minusta kirja oli oikeasti vaikuttava ja uppouduin siihen niin että olin ajaa bussipysäkkini ohi.
PoistaVoi, lempikirjani! <3
VastaaPoistaYmmärrän hyvin miksi. :)
PoistaMinä olen lukenut tämän ennen blogiani, mutta minäkin pidin tästä hurjasti. Yksi parhaimpia sarjakuvia!
VastaaPoistaSpiegelmanin Pulitzer oli kyllä ansaittu!
PoistaSe on oikein hyvä krija (tai siis kummatkin ovat). Pitäisi oikeistaan lukea kouluissa.
VastaaPoistaKyllä, tämä voisi olla todellakin hyvä koulussa luettavaksi!
PoistaMinäkään en normaalisti pidä tuon tyylisestä piirrosjäljestä, mutta tähän kirjaan se sopi täydellisesti.
VastaaPoistaKiitos linkityksestä :)
Minusta tässä musta-valkoisuus ja karuus jotenkin tukivat tunnelmaa hienosti.
Poista