Olen diggaillut kovasti Karo Hämäläisen finanssitrillereistä ja ilahduin kovasti kun postilaatikostani löytyi ennakkokappale kirjailijan tuoreimmasta teoksesta, joka tosin ei tällä kertaa pyörinyt rahan maailmassa yhtä voimakkaasti kuin edeltäjänsä mutta jännää olisi silti luvassa.Kirja kattaa muutaman, kohtalokkaan tunnin päähenkilöidensä elämästä. Jo miltei alkumetreiltä on selvää ettei tästä ihan helpolla hengissä selvitä. Kirja kertoo kahden pariskunnan illallisista, pöydän toisella puolella hulppeassa luksuskämpässä istuu toisten rahoilla rikastunut Robert, peluri ja hänen pokaalivaimonsa kaunis, mutta jokseenkin pihalla oleva Elise. Vieraisille saapuvat Suomesta Robertin vanhat ystävät, oikeamielinen toimittaja Mikko ja hänen suorapuheinen ja nopeatoiminen puolisonsa Veera, jolla on aikanaan ollut salasuhde Robertin kanssa.
Kirjan alkuasetelma oli melko mehukas ja kirja toimi melko tehokkaasti eräänlaisena suljetun paikan jännärinä, kaikki kun pääosin tapahtuu The Shardin komeassa sviitissä. Kirjan edetessä aloin kuitenki n turhautua kirjan henkilöiden kanssa, sillä pidemmälle etenin sen vähemmän kykenin heistä pitämään ja minulle tuntuu lukukokemuksessa olevan tärkeä juttu se, että voin samaistua johonkin kirjan henkilöistä. Mikko sai minut näkemään punaista lähes välittömästi, Veera vasta hiukan myöhemmin, Elise taas oli niin sekaisin ettei samaistuminen oikein onnistunut. "Suosikikseni" kaiketi siis jää Robert, kirjan moraaliton paha poika, joka nyt ei ainakaan esittänyt olevansa muuta kuin mitä oli. Myös henkilöiden perimmäiset motiivit jäivät pohdituttamaan, sillä välillä tuntui siltä kuin nämä kypsät aikuiset olisivatkin vain impulssiensa perässä toilailevia lapsia.
Kuten aiemmin totesin, Kolmikulma ja €rottaja olivat vallan mainioita kirjoja ja löydän tuoreimmasta kirjasta paljon samoja, hyviä elementtejä kuin niistäkin. Tylsää ei pääse tulemaan ja kirjassa on mukava mustaakin mustemman komedian tuntu - trilleriksi en ehkä kuitenkaan tätä luonnehtisi, sillä jännittää juurikaan tarvitse. Edellä mainituista syistä Ilta on julma ei kuitenkaan pääse suosikkilistalleni mutta varmasti sillekin tykkääjiä löytyy.
"- Jos saisin valita kuolintapani, murhatuksi tuleminen kuuluisi ilman muuta kärkikolmikkoon. Huono puoli on se, että murha päättää elämän aiemmin kuin se olisi muuten päättynyt. Murhatuksi tuleminen tarkoittaa, että on murhaamisen arvoinen."WSOY, 2013
Sivuja: 350
Saatu arvostelukappaleena
Äh, olin vähän ajatellut ottaa tämän matkalukemiseksi mukaan (on ilmaantunut minullekin postitse), mutta jotenkin en nyt jutustasi innostunut... :-)
VastaaPoistaErottajasta tykkäsin, äänikirjana kuunneltu Kolmikulma jätti aika kylmäksi.
No höh. Tässä ehkä aikaisempi diggailuni kostautui koska toivoin jotain €rottajan kaltaista. Hämäläinen kyllä usein kirjoittaa vähän epämiellyttävistä henkilöistä mutta siten että heistä löytyy vähän jotain hyvääkin, mutta näiden tyyppien kanssa minä jäin sille ärsyyntymisasteelle.
PoistaMun on ehkä pakko. Lukea. Tämä.
VastaaPoistaLöytyyhän se omastakin hyllystä :)
Lue! Ja varaudu kieroon iltaan, jossa voi käydä mitä tahansa! :)
PoistaMinulla Kolmikulma vielä odottelee. Kiinnostaa kyllä, sillä Karo Hämäläinen vaikutti kiinnostavalta Literary Death Matchissa.
VastaaPoistaOn muuten tosiaan hankala lukea kirjaa, siis myös minulle, jos ei pysty samaistumaan kehenkään edes vähän. Esimerkiksi Joanne Harrisin Sinisilmän lukeminen oli hirveää, siinä kaikki hahmot ovat vain niin epämiellyttäviä (ja ilmeisesti tarkoituksella).
Kannattaa ehdottomasti tutustua kirjailijaan!
PoistaEpämiellyttävissäkin henkilöissä on joskus puolensa, muutamassa kirjassa olen ensin inhonnut henkilöä joka tekstin edetessä kasvaa ja inhillistyy.
Sellainen on kyllä mahtavaa, kun henkilö todella kehittyy. Luen juuri Game of Thronesia ja siinä henkilöt tuntuvat muuttuvan koko ajan. Se on aika hurjaa.
PoistaLinnea, arvaappa vaan mikä kirja mulla oli mielessäni tuossa... En halua spoilata mutta muutama tyyppi Game of Thronesista kokee kyllä hurjia kasvunpaikkoja!
PoistaMinun tekisi mieli lukea Hämäläiseltä joku aikuisten kirja, mutta finanssimaailma ei kiinnosta yhtään. ;-) Ehkä yritän tätä sitten.
VastaaPoistaReeta, sitten tämä saattaisi olla ihan sinun juttusi, sillä finanssimaailmasta puhutaan vain vähän mutta kieroa mieltä ja murhaa on sitten enemmän.
Poista