On nimittäin kesä, ja kuuma. Maria Kallio työskentelee viransijaisena Helsingin poliisilaitoksen väkivaltatoimistossa ja vastaan tulee juttu, joka liippaa läheltä. Tutun kuoron porukka on nimittäin ollut viettämässä kesäistä viikonloppua huvilassa meren rannalla ja nyt yksi kuorolainen löytyy kuolleena. Marian ensimmäinen murha onkin siis kimurantti selviteltävä sillä lähes kaikki epäillyt ovat topakan naisen omia tuttuja.
Kirjaa lukiessa on helppo muistaa miksi Leena Lehtolaisen Maria Kallio -sarja on ollut niin suosittu. Pidin nimittäin kovasti Lehtolainen sopivan karheasta kerronnasta ja omapäisestä Mariasta, jonka ironisten mietteiden lukemisesta nautin. Kirjan murhatapaus olisi yksinään ollut melko tylsä, mutta Maria ja Lehtolaisen kesäinen kerronta pelastivat paljon. Kirjasarjan lukeneena täytyy todeta että Marian myöhempien vaiheiden tunteminen kieltämättä spoilaa kirjan juonta jonkin verran, mikä ehkä hitusen latistaa muutamaa jännitysmomenttia.
Lehtolaisen Maria Kallio -sarja vietti tänä keväänä 20-vuotisjuhliaan, sarja saa myös jatkoa tänä syksynä Rautakolmio-nimisen kirjan myötä. Pakko lukea! Tuleekin olemaan mielenkiintoista verrata tätä lukukokemusta 20 vuotta vanhempaan, nykyajan Mariaan ja nähdä kuinka hyvin kirjailija on onnistunut kasvattamaan suosittua hahmoaan.
"Ei ollut muuta mahdollisuutta päästä selvyyteen kuin raaka työ, ihmisten puhuttaminen ja kuunteleminen. Tähän asti selvittämäni henkirikokset olivat olleet yksinkertaisia: humalassa puukko ryyppykaverin rintaan tai kirves vaimon päähän. Tappoja ne kaikki olivat olleet. Olisiko tämä ensimmäinen murhani?"Tammi, 1993
Sivuja: 251
Olipa hauska lukea tämä. Olin nimittäin viime syksynä työtekemisissä tämän kirjan selkokielisen version kanssa ja oli mukava huomata, kuinka juoni pysyi kasassa, vaikka suurin osa tekstistä oli karsittu/selkeytetty. Ensimmäiseen murhaani tutustuin ensimmäisen kerran 1990-luvulla. :)
VastaaPoistaMaria Kallio on mainio hahmo. Minäkin pidän hänen luonteikkuudestaan, vaikken suuri fani olekaan.
Katja, minusta tämä on melkein cosy mystery-tyylinen jännäri, koska aika rennostihan tässä otetaan, murhasta huolimatta. Ajan kuluminen näkyy ehkä ihan hiukkasen tekstissä mutta ei mitenkään häiritsevästi.
PoistaMaria on aika räväkkä mimmi tässä, pitäisi lukea ehkä vähän tuoreempaa tuotantoa ja katsoa onko hän pehmentynyt iän myötä.
Hih, ehkä voisinkin lukea tuon selkokieliversion tästä! Muistikuvani nimittäin eivät ole kovin mairittelevia. Lehtolaisen parhaat Maria Kalliot ovat minun mielestäni vasta parin kirjan päässä tästä :)
VastaaPoistaOlen kiukustunut Kallioon, mutta kuitenkin varmasti taas luen syksyllä tuon Rautakolmion.
Kirsi, olet varmaan oikeassa. Olen lukenut mielestäni kaikki Maria Kalliot, mutta siitä on jo aikaa ja mielikuvani ovat parhaimmillaankin hataria. Eli ehkä pitäisi lukea sarjaa läpi uudestaan.
PoistaMiksi olet kiukustunut Kallioon? Ilves-sarjan takia? Rautakolmio tulee olemaan minunkin lukulistallani, varmasti.
Olen lukenut ehkä kaksi Lehtolaisen kirjaa, enkä tykännyt. Katsoin kyllä Maria Kallio-sarjan telkkarista, sillä fanitan Minna Haapsaloa. Lehtolainen on tosi suosittu, mutta en tiedä mikä kirjoissa tökkii.
VastaaPoistaMinna Haapsalo on kyllä loistava Maria, minun päässäni Kallio näyttää aina häneltä. Kaikki kirjat eivät ole kaikkia varten ja minä en esimerkiksi pitänyt lainkaan Lehtolaisen Ilves-sarjasta.
PoistaMinä en tykännyt tästä kirjasta, vaikka melkoinen dekkarifani olenkin. Monet ovat sanoneet, että sarjan myöhemmät osat ovat parempia, mutta ainakin tämä esikoinen oli omasta mielestäni melkoisen tylsä ja kökkö eikä suoranaiseti houkutellut lukemaan lisää.
VastaaPoistaTV-sarjaa en ole seurannut, mutta se kiinnostaisi ehkä vähän enemmän. Hyvien näyttelijöiden avulla hahmoista saisi ehkä enemmän irti.
Telkkusarjaa on kyllä kehuttu, näyttelijäkaartikin on suomalaista kärkeä. Kannattaa kokeilla!
Poista