maanantai 30. tammikuuta 2012

Aurinkokuninkaan varjossa / Golden Keyes Parsons

Olin vähän aiemmin lukenut Booksyltä Aurinkokuninkaasta (ja Angelikasta!), jotka olivat herättäneet jonkin asteisen Ranska-kutinan. Ja kuinka ollakaan tuo maaginen kirjastontäti, joka usein lukee ajatuksiani, oli pistänyt näkyville tämän kirjan! Nimi ja kansi passasivat - siispä lainasin.  Kotona aloin epäillä että lainaukseni saattaisi olla vähän heppoinen sisällöltään, mutta koska takakansi mainosti tarinan pohjautuvan osin kirjailijan omaan sukutarinaan, joten viittasin kintaalla moiselle.

Tarinan päähenkilönä on kaunis Madeline de Clavel, joka on aikoinaan on ollut itsensä Aurinkokuninkaan nuoruudenrakkaus. Sittemmin Madeline, hurskas protestantti eli hugenotti, on avioitunut Francoisen kanssa ja saanut kolme suloista lasta. Perheidylli kuitenkin rikkoutuu sillä hugenotteja vainotaan katolisessa Ranskassa yhä enenevässä määrin ja lopulta Madeline päättää matkustaa Versaillesiin pyytämään kuninkaalta turvaa perheelleen.

Tarina on varsin nopealukuinen (n. kolme ruuhkaista bussimatkaa) ja kertomuksen tempokin on siitä vauhdikkaammasta päästä. Mitään suuria yllätyksiä tai elämyksiä kirja ei lukijalleen tarjoa ja hetkittäin Madelinen ja Francoisin Oo Dieu -hokemat alkavat vähän jo ärsyttääkin. Kyllä, ymmärrän vähemmälläkin että he ovat hurskasta väkeä... Aurinkokuninkaan varjossa pohjautuu kirjailijan osittain omien esivanhempien kokemuksiin ja se ehkä näkyykin kirjassa tietynlaisena silotteluna, jonka takia kirjan henkilöt jäävät hiukan kaksiulotteisiksi - ja tylsiksi. He ovat kauniita, viisaita ja vahvoja, liian hyviä ollakseen totta.
"Oletukset ja kysymykset piinasivat Madeleinen rasittunutta mieltä. Kun ihmiseltä riistetään kotimaa, kukkulat, puut ja joet, joiden äärellä hän on  rakentanut kotinsa ja elämänsä ja kasvattanut perheen, minne silloin mennään? Kun elämän kuvakudos, joka on punottu kokoon vuosien naurun ja kyyneleiden langoin, on revennyt, miten repeämä paikataan?
Madeleinella ei ollut vastauksia, ainoastaan kysymyksiä. Hänen äidinvaistonsa osoittautui voimakkaammaksi kuin mikään muu yllyke jopa siinä vaiheessa, kun hän tunsi tuskaa Francoisin ja heidän kotinsa menettämisestä. Ajatus Vangiesta raastoi hänen sydäntään.
Mon Dieu,  pidäthän huolta pikku tytöstäni. Minä en pysty mutta sinä pystyt."
Päivä, 2010
Sivuja: 383
Alkuteos: In the Shadow of the Sun King
Kirjasta lisää: Le Masque Rouge
Ovet auki Eurooppaan: Ranska

2 kommenttia:

  1. Hih, hauskaa että Ranskan matkani innoitti sinuakin hankkimaan lipun! Vaikka tekstinäytteen ja juttusi perusteella tämä ei ehkä ihan minun kirjani olisi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Booksy, ei tämä ollut ihan minunkaan kirjani, vähän turhan hurskasta porukkaa...

      Poista