Nenä kirjassa 1 vuotta

Karkasikohan mopo taas käsistä??!

Perustin blogini 12.01.2011, oikeasti muistelen julkaisseeni ensimmäiset merkinnät jo pari päivää aiemmin, mutta kirjoitin ja julkaisin ne, syystä jota en enää muista, uudelleen vähän myöhemmin. Blogi oikeastaan syntyi surutyön jatkeena, menetin vuonna 2009 rakkaan ihmisen ja viime vuodenvaihteen tienoilla alkoi tuntua siltä että tarvitsisin itselleni jonkin projektin joka veisi ajatukset pois surusta ja tuottaisi minulle iloa. Jossain vaiheessa oivalsin että pidän kirjoista ja niiden miettimisestä - aloitan siis lukupäiväkirjan! Ja sillä tiellä nyt ollaan, vaikka blogi ja sen pitäminen onkin muuttunut aika lailla siitä, miksi sen tammikuussa kuvittelin.

Pari kuukautta kirjoittelin ihan rauhassa itsekseni, mutta maaliskuussa blogiin eksyi jokunen lukijakin. Olin tästä aluksi aika hämilläni, että joku on eksynyt tänne nettiin lukemaan joitakin minun raapustuksiani... Sittemmin olen päässyt yli nolostumisesta ja on itseasiassa hirmuisen kivaa kun joku viitsii lukea tekstini ja ehkäpä vielä kommentoikin sitä. Iso kiitos siis kaikille teille siitä!

Pikkuhiljaa blogiin on tullut lisäiltyä kaikenlaista - ensin tuli valokuva kirjan kannesta, koska blogi ilman kuvia tuntui tylsältä ja tajusin, että itse muistan kirjoja parhaiten niiden kansien kautta. Sitten löysin tekstinäytteet, ne ovat lähinnä minulle apuna siitä, että muistaisin miltä kirjan teksti tuntui luettaessa. Yleensä valitsen kohdan joka on, syystä tai toisesta, tuntunut merkitykselliseltä tai kauniilta. Sellaisen pätkän, johon ehkä haluaisin palata vielä uudestaan. Sitten tilastoapina minussa innostui kirjojen sivumäärän listaamisesta...

Olen yrittänyt kovasti keksiä jotakin kivaa arvontaa tai haastetta syntymäpäivän kunniaksi, mutta totta puhuen minulla piisaa touhuja ns. oikeassakin elämässä ja luovuus ei varsinaisesti ole ollut ihan huipussaan. Siispä pidätän itselleni oikeuden järjestää synttärihulinoita myöhemmin mikäli inspiraatio vain iskee.

Onko bloggaaminen sitten muuttanut mitään minussa tai lukemisissani? On varmasti. Olen aina ollut innokas lukija, mutta bloggaaminen on tavallaan tuonut rakkaaseen harrastukseen uuden näkökulman. Se, mitä ja miten paljon luen, on nyt jollakin lailla näkyvämpää ja olen oppinut tässä prosessissa jotakin itsestänikin. Blogistania on kannustanut minua astumaan myös oman mukavuusvyöhykkeeni ulkopuolelle, kokeilemaan ja lukemaan sellaistakin, mitä normaalisti en valitsisi. Vaikka kaikki ei aina ihan oman makuni mukaista olekaan ollut, uskon että on hyvä kokeilla ja yrittää ymmärtää erilaisia tyylejä ja asioita. Tämä varmaan selittää myös blogini "linjattomuutta", en osaa tai haluakaan laatia itselleni lukulistoja, koska olen "fiilis-lukija". Saatan poimia kirjastosta mukaani ties mitä, tuulen suunnasta riippuen...

Pidemmittä puheitta, kiitos teille kaikille mukana olosta. :)