Kirjan dialogi on kirjoitettu murteella (millä, sitä en tiedä) ja se tekee tarinan aidon oloiseksi. Luin kirjan englanniksi ja murteesta huolimatta se oli mielestäni helppolukuista englantia, muutama slangi-ilmaus jäi toki ymmärtämättä, mutta eihän se ole ihan niin jetsulleen...
Kirjassa kuvataan Murphyn perheen nousua pikkukonnista aina pyramidin huipulle saakka. Perheen menestykseen vetää hitusen psykopaatin oloinen Phillip, joka ei kaihda väkivaltaa eikä koskaan kieltäydy keikasta. Tarina alkaa 1980-luvulta, jossa nuori Philip tapaa vaimonsa Christinen ja perustaa perheen. Taustalla tietysti häärivät myös Philipin veljet Declan ja Jamsie sekä sisar Breda, jonka kurvikkaaseen ulkomuotoon kätkeytyy kova halu menestyä. Kirja ei noudata perinteistä draamankaarta, vaan ennemminkin se tyytyy vain kuvaamaan perheen elämää, liiketoimien ja ihmisssuhteiden kehitystä. Ja koska liiketoimet eivät ihan siedä päivänvaloa, säilyttää kirja hyvin mielenkiintonsa. Itseasiassa, jouduin valvomaan eräänä yönä hiukan pidempään saadakseni loppuratkaisun selville...
Mietin pitkään kuka henkilöistä oli minun suosikkini, valinta osoittautui yllättävän vaikeaksi, sillä en oikein pitänyt juuri kenestäkään ja kuitenkin tunsin hetkittäin sympatiaa näitä tyyppejä kohtaan. Cole arkipäiväistääkin rikosmaailmaa aika taitavasti ja antaa lukijan välillä unohtaa vaikkapa perheen käymän huumekaupan tai sen etteivät he arastele kilpailijoiden päiviltä päästämistä. Suosittelisin tätä rikostarinoista pitäville vaikkei tässä varsinaisesti mitään ratkottavaa juuri olekaan.
Headline, 2010
Sivuja: 496
Kirjasta lisää: Mainoskatko
Olipa mielenkiintoista lukea sinun ajatuksiasi tästä. Itse siis pidin tästä kovasti, mutta ehkä rankkaisin sen Goodnight Ladyn vielä paremmaksi.
VastaaPoistaElegia, tämä oli minusta vähän hämmentäväkin kirja koska yksikään henkilöistä ei ole ollut erikoisen pidettävä mutta se teki kirjasta mielestäni myös realistisen oloisen. Rikollisperheistähän tosiaan saattaa löytyä ikäviä tyyppejä :D
VastaaPoista