Lenkkeily Erik Larsonin kanssa jatkuu! Tällä kertaa nappasin Overdriven valikoimista mukaani The devil in
the white city -kirjan, joka Larsonille ominaiseen tapaan kertoo kaksi tarinaa yksissä kansissa. Kirja vie lukijansa viktoriaaniseen aikaan, 1890-luvun Chicagoon, jossa kuumeisesti valmistellaan Chicagon maailmannäyttelyä arkkitehti Daniel H. Burnhamin johdolla. Samassa kaupungissa asuu myös H.H.Holmes, komea ja kaikin puolin hurmaava lääkäri, joka tosin myöhemmin osoittautuu sarjamurhaajaksi. Molempien miesten ura kulminoituu maailmannäyttelyyn, Burnhamille siitä muodostuu hänen raskain ja samalla merkityksellisen teoksensa, Holmesille taas näyttelyn mukanaan tuoma väenpaljous tarjoaa uhreja.
Erik Larsonilla on oma, selkeä tyylinsä luoda tarina. Toimittajan tausta näkyy mm. huolella laaditussa taustatutkimuksessa sekä yksityiskohtien ja pienten tarinanpalasten runsaudessa, en osaa edes kuvitella kuinka paljon työtä kirjan tutkimus on vaatinut! Vaivannäkö on kuitenkin ollut sen arvoista sillä juuri yksityiskohtien avulla Larson onnistuu niin hienosti herättämään 1890-luvun Chicagon ja maailmannäyttelyn eloon. Ainakin minä elin täysillä mukana tuskaisen suuren rakennusprojektin mukana ja jännitin onnistuuko Burnham koitoksessaan sekä lumouduin lopputuloksesta niin että yritin jopa googlettaa kuvia tapahtumasta, joka vaikutti kiehtovalta ja taianomaiselta. Maailmannäyttelyssä nähtiin mm. Buffalo Billin ja Annie Oakleyn show, napatanssia - ja eksoottista kyllä - lappalaiskylä ja sen myötä maailmaan esiteltiin mm. sellaisetkin innovaatiot kuin maailmanpyörä, Juicy Fruit -purukumit ja monista elokuvistakin tuttu "hootchy-kootchy" -kappale.
Larsonin kirjoissa tyypillinen rakenne tuntuu olevan kahden, sinänsä toisistaan kaukaisen tarinan liittäminen yhteen ohuin ja näennäisinkin sitein. Näin kävi mm. Thunderstruckissa, jossa tarina Marconin lennättimen keksimisestä rinnastettiin Hawley Crippenin surmatyöhön ja samanlainen teema jatkuu myös The Devil in the White Cityssä, jossa Burnhamin valtaisa ja kiehtova urakka silloin tällöin katkaistaan Holmesin tekemillä ja suunnittelemilla raakuuksilla. En ole varma pidinkö sittenkään tästä ratkaisusta, ainakin äänikirjan ollessa kyseessä saattaisi olla helpompaa keskittyä yhteen juoneen kerrallaan. Lisäksi minun makuuni Holmes osoittautui aika hurjaksi tapaukseksi, josta en olisi ehkä halunnut tietää sittenkään ihan näin paljon, pelkuri kun olen.
Suosittelen kirjaa niille, joita menneet vuosisadat ja todelliset murhatarinat kiehtovat. Tietopaketti on vaikuttava ja kiehtova - tylsää ei pääse tulemaan!
Books on tape, 2006
Kesto 15 h.
Lukija Scott Brick
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti