.jpg)
Suhtautumiseni Jens Lapiduksen tuotantoon on ehkä hiukkasen sekavaa. Stockholm noir -sarja kiinnostaa etäältä mietittynä mutta jostain syystä en saa poimittua kirjoja mukaani kirjastosta. Siellä ne ovat, tiedän koska viimeksi käynnilläni niitä taas silmäilin. Enkä ottanut mukaani. Ensikosketukseni Lapidukseen oli Jengisota 145 -sarjakuva, joka kyllä oli oivaa luettavaa. Nyt huomioni kiinnitti kirjailijan novellikokoelma Ainakin äiti yritti näppärällä nimellään. Melkein kuin yrittäisin valita kirjailijan sivumääräisesti keveimmät teokset - omituista! Ehkä uskallan jo Stockholm noirin kimppuun?
Ainakin äiti yritti on kokoelma erilaisia rikostarinoita, aiheita löytyy laidasta laitaan. On ihmiskauppaa ja rahanpesua, jengimeininkiä sekä jollain tapaa arkisempia rikoksia, kuten lapsen pahoinpitelyä tai kavalluksia. Näkökulmat vaihtelevat puolustusasianajasta konnaan, tosin yhtään tarinaa ei ole kirjoitettu uhrin näkökulmasta mutta kenties sellainen tarina ei oikein istuisikaan kokoelman henkeen. Itse pidin eniten juuri noita arkisia juttuja kiinnostavampina, luultavasti samaistuminen vaikkapa siihen kavallukseen oli helpompaa kuin jengipojan huumepokaan. Prosentuaalisesti suurin osa kirjan teksteistä kuitenkin käsittelee juuri jengien elämää, minun harmikseni...
Kertomusten rakenteet ja tunnelmat vaihtelevat mukavasti, minkä koin lukiessani virkistävänä. Tästä syystä ehkä parhaiten mieleeni jäi kirjan lyhyin tarina, Se olisin ollut minä, joka kattaa vain pienen hetken kertojan elämästä ja koostuu ainoastaan tämän omista mietteistä. Se on lyhyt ja ytimekäs kertomus, joka onnistui kahdella sivulla välittämään tunnelman ja tarkoituksensa. Tykkäsin.
En ole suuri novellien ystävä, minusta tuntuu että ne useimmiten loppuvat kesken mutta ainakin tämä Lapiduksen kirja oli minulle ihan positiivinen kokemus. Toki tunsin lievää ärtymystä joutuessani hylkäämään kiinnostavan tarinan seuraavan hyväksi mutta useimmiten Lapidus on kuitenkin rakentanut tekstinsä niin ettei enempää jäädä kaipaamaan. Elättelen myös toivoa siitä, että olisin kenties sittenkin kehittynyt lukijana, kenties kokeilen novelleja lisääkin!
"Minä mietin: toimisikohan se, jos ehdottaisi jonkinlaista kiertävää järjestystä? Niin kuin että pohjimmaisen paikalla vuoroteltaisiin. Joka vuosi saisi uuden aseman. Olisi jonkun muun vuoro tehdä pimeästi purkutöitä maanantaina, niin että saa rakennuspölyn takia keuhkoahtaumataudin ennen kuin täyttää neljäkymmentä, vetää leikattua kamaa täysillä perjantaina, nukkua kaverin luona lauantaina, koska avovaimo on taas heittänyt pihalle, ja toimia mafian rahankerääjänä sunnuntaina.Like, 2013
Jos olisi joku muu, joka saisi odottaa, ja minä saisin poimia fyrkat talteen."
Sivuja: 240
Alkuteos: Mamma försökte
Suomentanut Petri Stenman
Minäkään en ole suuri novellien ystävä, novellien ystävänä päinvastoin todella pieni. Kokemuksenikin ovat tosin jääneet aika pieniksi, ehkä täytyisi joskus yrittää uudelleen paremmilla novelleilla. :)
VastaaPoistaTämä oli minulla automatkan kaverina ja toimi aika kivasti. Välillä luin, välillä katselin maisemia. Lapidus on saanut aika kivasti tunnelmaa teksteihinsä ja rikoskirjojen ystävä kun olen, niin innostuin.
Poista