maanantai 13. toukokuuta 2013

Kolibri / Kati Hiekkapelto

Kati Hiekkapellon Kolibria on kehuttu blogeissa jo niin paljon että pakkohan minunkin oli päästä tutustumaan Anna Feketeen. Ja lenkkipoluilla vaanivan murhaajan tapaus osuikin kieltämättä oivaan saumaan, olinhan itse juuri korkkaamassa kevään juoksukautta! Että pois alta vaan, risut, männykävyt ja ikävät tyypit haulikkoineen!

Kirjan alussa Anna Fekete saapuu uuteen työpaikkaansa vanhempana konstaapelina. Vaikka työkavereista monet osoittautuivat ihan mukaviksi tyypeiksi, on Anna työpari Esko toista maata, sillä maahanmuuttajataustainen työkaveri ei häntä ilahduta ja sen Esko myös tekee Annalle selväksi. Annan uudet tehtävät alkavat muuten ryminällä sillä tiimin selvitettäväksi tulee heti kaksikin visaisempaa juttua, mahdollinen kunniaväkivaltatapaus sekä metsästä löytynyt ammuttu lenkkeilijä.

Kati Hiekkapellon esikoisteos osoittaui toimivaksi ja koukuttavaksi trilleriksi. Pidin Annasta, joka osoittautui moderniksi ja moniulotteiseksi sankarittareksi, mutta mikähän siinäkin on ettei kirjojen poliiseille koskaan kirjoiteta toimivia parisuhteita. Monestihan poliisit ovat kirjoissa joko eronneet tai ainakin eron partaalla eikä sinkuillakaan, kuten kirjan Annalla, kovin tasaista menoa ole, sillä Annalla on lähinnä yhden yön juttuja, suhdetta hän ei halua.

Mitään hirmuisen uutta kirjassa ei ole, mutta kirjan teksti on vetävää ja koukuttavaa ja varsinainen pääjuonikin säilyy yllättävänä loppuun saakka. Annan kertomusta katkovat maahanmuuttajatyttö Dijarin tarinan katkelmat, mikä mielestäni oli toimiva ratkaisu. Dijarin puhekieliset kappaleet tuntuivat aidoilta ja uskottavilta ja pidin niiden lukemisesta. Kokonaisuutena Kolibri oli oivaa luettavaa ja odotankin innolla Hiekkapellon seuraavaa teosta!
"Ja senkin mä tiedän, että täällä poliisiin voi luottaa, ainakin periaatteessa ja jos et satu olemaan Dublin-tapaus tai muuten vaan maahanmuuttoviraston diktaattorien mukaan takaisin toimitettava viallinen roska. Mä en ole. Mulla on kansalaisuus. OMG mua naurattaa tää, mutta on pakko sanoa: mähän olen ihan virallinen suomalainen. Lottovoitto vaikken tänne syntynytkään, ei nyt ihan seitsemän oikein, mut semmonen kuus ja lisänumero kuiteskin."
Otava, 2013
Sivuja: 381

8 kommenttia:

  1. Kyllä, näitä on saatava lisää!

    VastaaPoista
  2. Olen odottanut tätä parin kuukauden ajan kirjastosta ja olen jo jonotusnumerolla 14 muistaakseni. Luulisin, että ei ihan hirveän kauan kestä ennen kuin saan tämän kirjan käsiini, sillä Turussa on sen verran monta kirjastoa ja muista Turun seudun kirjastoista voidaan lähettää heidän kappaleitaan varatuista kirjoista pääkirjastoon (ja varmaan muihinkin kirjastoihin), jos varaajia on paljon. Kai tämä sitten on ihan yleinen käytäntö, mutta minä olen ollut tästä positiivisesti yllättynyt, sillä muuten houkuttelevia ja suosittuja kirjoja joutuisi odottamaan vielä kauemmin. Moni on Kolibrista tuntunut tykänneen, joten odotan kirjan lukemista kyllä suurella innolla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on Helsingissä samanlainen systeemi - toimii tosi hyvin ja varmasti kirjojen kierto nopeutuu noin!

      Poista
  3. Minulta tämä on mennyt ihan ohi. Kiva, että kirjoitit. Dekkarien ystävästä vaikuttaa hyvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kiva olla hyödyksi! Tämä tosiaan oli minusta oikein kelpo dekkari, joka toivottavasti kasvaa sarjaksi asti.

      Poista
  4. Ai niin, tämä! Milloinkahan ehtisin tämän kimppuun? Odotukset alkavat olla aika korkealla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämähän passaisi hyvin vaikka kesäkirjaksi laiturin nokkaan?

      Poista