Jäätyneitä ruusuja / Marko Kilpi

Löysin Koe 13 kotimaista kirjailijaa -haasteen kautta Marko Kilven hienon Elävien kirjoihin ja innostuin siitä niin että tulin lukeneeksi muutkin samaan sarjaan kuuluvat kirjaan, käänteisessä järjestyksessä - totta kai kun allekirjoittaneesta on kyse. Tällä kertaa käänteisyys tosin toimi oikein kiinnostavalla tavalla, sillä lukemistani kirjoista juuri se viimeisin, Elävien kirjoihin, oli kiinnostavin ja koukuttavin ja lupailee siis hyvää Kilven seuraavan, syksyllä ilmestyvän kirjan osalta. Kirja kantaa nimeä Kuolematon ja Gummeruksen esitteen mukaan siinä ovat mukana edellisistä kirjoista tutut Olli Repo ja Elias Kaski.

Sarjan ensimmäisessä osassa, Jäätyneissä ruusuissa, Olli Repo on aloittanut juuri harjoittelunsa poliisilaitoksella. Takana on rahakas ura mainosalalla, edessä paluu kotiseuduille, joista Olli aikanaan on lähtenyt päästäkseen pois isänsä luota. Isän välttely ei tosin onnistu kovinkaan pitkään ja tällä kertaa hänellä olisi juttukin selvittäväksi - alueella tapahtuu outoja ilkivallantekoja joille ei näytä olevan syytä.

Kilven teksti on jo tutun sujuvaa ja juonikin veti ja vaikkei itse selviteltävä juttu ihan realistisuudellaan päässytkään hurmaamaan, oli juoni kuitenkin koukuttava ja vetävä. Jopa siinäkin määrin huomasin eräässä kohtauksessa pidättäväni hengitystäni yhdessä Ollin kanssa hänen piileskellessään pahiksilta...Ollia kiintoisammaksi tapaukseksi kuitenkin osoittautui Ollin perehdyttäjä, Tossavainen, joka on kaksikon aidompi ja myös rauhallisempi osapuoli.

Kirja tuo esiin jälleen kerran yhteiskunnan epäkohtia ja saa lukijan miettimään mm. rikostuomioiden ns. paljousalennuksia, joissa tuomiota alennetaan monien rikkomusten takia - ainakin allekirjoittaneen logiikalla tämä tuntuu oudolta. Ajatusten herättely lieneekin yksi kirjan tärkeimmistä asioista ja se, että Kilpi on ammatiltaan vanhempi konstaapeli, antaa hänen mietteilleen enemmän painoarvoa.

"-Ei kaikki taivu sinun tahtoosi heti ensimmäisellä rykäisyllä, vaikka miten poliisi olisit. Eikä niiden tarvitsekaan. Jos sinä siitä otat kierroksia, niin saat tapella ihan koko ajan. Ja sillä tavalla kasvaakin hyvin nopeasti loputon jono tyyppejä, jotka haluaa vetää sinua turpaan. Ja yllättävää kyllä, ne joskus vetääkin. Perille asti."

Gummerus, 2007
Sivuja: 294
Kirjasta lisää: kirjailijan kotisivut