keskiviikko 15. elokuuta 2012

Ready player one / Ernest Cline

Ready player one oli nörttitytölle lähes pakollinen luettava. Kuinka olisinkaan voinut vastustaa ihanan oranssia kantta ja kirjaa, jonka lähes jokaisella sivulla muistutetaan lapsuuteni sarjoista tai peleistä. Lukeminen muuttui pian ahmimiseksi, sillä Clinen tarinassa oli miellyttävästi vetoa ja raikkautta. Niin ja sitä nörttimeininkiä. <3

Ready player one on dystopia, joka sijoittuu vuoteen 2044. Maapallon kurjistuessa ihmiset ovat siirtyneet elämään elämäänsä virtuaalimaailma OASIS:issa. OASIS:sissa voit luoda itsellesi mieleisesti hahmon, hankkia krediittejä, edetä tasolta toiselle kuin tietokonepelissä konsanaan. OASIS on jokaiselle ilmainen maailma, mutta tämä on pian muuttumassa, sillä järjestelmän luoja, James Halliday kuolee ja jättää jälkeensä hämmentävän testamentin. Hänen koko omaisuutensa, mukaanluettuna OASIS-järjestelmän, saa se, jonka ensimmäisen ratkaisee omalaatuisen miehen jälkeensä jättämän arvoituksen. OASISta havittelee myös suuryhtiö, joka aikoo tehdä palvelusta maksullisen ja siten tuhota Hallidayn kauniin utopian. Yhtiöllä on kuitenkin vastassaan joukko munastajia, yksityisiä "pääsiäismunan" etsijöitä, jotka toivovat ehtivänsä arvoituksen loppuun ensin. Heistä yksi on kirjan päähenkilö, Wade, köyhä 18-vuotias poika, jolle Halliday ja OASIS ovat tarjonneet todellisuudenpakoa kurjasta elämästä. Hurja tapahtumaketju käynnistyy kun Wade eräänä päivänä löytää ensimmäisen avaimen.

Minä nautin Ready player onesta enemmän kuin kuvittelinkaan. Etukäteen hiukan kammoksuinkin aihetta, sillä minulla on lämpimiä muistoja monista kirjan elokuvista ja tv-sarjoista, tietokonepeleistä nyt puhumattakaan. Ja kun asioihin liittyy nostalgia, sumentavat tunteet joskus järjen äänen... Minulle kirja istui kuin nakutettu, olen joskus hamassa nuoruudessani jopa etsinyt ns. pääsiäismunia ohjelmista. (Ja löysinkin yhden, lentosimulaattoripelin!) Kirjan lukeminen ehkä vaatiikin edes jonkinlaiset pohjatiedot huterat 80-luvun elokuvista ja peleistä, muutoin Clinen rakentamat mielikuvat eivät välttämättä aukea.  Onneksi kirjan suomenkielisille kotisivuille on koottu mm. soittolistoja, tietoiskuja tv-sarjoista ja kuvia kirjan roboteista.

Kirjan perusasetelma muistutti minua Roald Dahlin Jali ja suklaatehdas -tarinasta - rikas miljonääri haluaa valita taianomaisen maailmansa perijän erikoisella tavalla.  Clinen luoma maailma on rikas ja värikylläinen kaikissa yksityiskohdissaan ja juonestakin löytyy päätarinan lisäksi mukavasti muutakin pureskeltavaa, kuten kritiikkiä suuryrityksiä kohtaan. Myös terminologia on hauskaa, minä ainakin kihersin hitusen esimerkiksi munastajille...

Tulevaisuuden visiona Ready player one on minusta vähän lohduton vaikkei kirjan iloisessa neonvärisessa maailmassa sitä tule ensin tajunneeksi. Jotenkin ajatus elämisestä oikeastaan vain virtuaalisesti tuntuu masentavalta sekä jossain määrin myös yllättävän uskottavalta. Luin vasta viime viikolla lehdestä jutun, jossa väitettiin Facebook-tilistä tulleen jonkinlainen normi siten, että työantajat esimerkiksi kokivat Facebookittoman nuoren palkkaamisen epäilyttävänä. Hivenen huolestuttavaa tämmöinen...

Kerrottakoon vielä että Ernest Cline on piilottanut tekstiinsä pääsiäismunan, joka johtaa kolmiosaiseen videopelihaasteeseen - aivan kuin kirjassakin. Haasteen ensimmäinen läpiviejä ei toki tässä tapauksessa voittanut miljardeja euroja, mutta tarjolla olisi kuitenkin DeLorean vuosimallia 1981 tai niinkuin meillä sanottaisiin "se Paluu tulevaisuuden -leffojen auto".  Olisipa hauskaa saada jostain tongittua mistä nämä pääsiäsmunat löytyivät!

Lainasin, ahmin, rakastin...
"Ennen pitkää miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa työskentelivät ja pelasivat OASISin avulla joka päivä. Jotkut tapasivat, rakastuivat ja menivät naimisiin astumatta kertaakaan samalle mantereelle. Ero ihmisen todellisen identiteetin ja OASIS-hahmon välillä alkoi hämärtyä.
Elettiin uuden ajan sarastusta, ja suurin osa ihmiskunnasta vietti kaiken vapaa-aikansa tietokonepelissä."

PS. Kirjailijan kotisivujen mukaan hän näyttäisi olevan Suomessa kirjakiertueella 3 - 7. syyskuuta!

Sivuja: 510
Alkuteos: Ready Player One
Kirjasta lisää: Ernest Clinen blogi, kirjan englanninkieliset kotisivut, Lukutuulia, Sivukirjasto, Taikakirjaimet, Katinkan kirjasto,  Lonkeropiirakka

18 kommenttia:

  1. Aluksi suhtauduin tähän kirjaan hieman nihkeästi (kai se on se hype), mutta pitänee lukea jossain vaiheessa.

    Minäkin aikoinaan etsin paljon pääsiäismunia. Muistan kun aikoinaan jostain Corelin ohjelmasta löytyi sellainen, jossa Elvikset hyppäävät laskuvarjolla. Tuo lentosimulaattorikin kuulostaa tutulta, taisi olla joku Microsoftin ohjelma (Excel?).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hype kyllä joskus vie maun kirjasta ennen kuin on edes päästy lukemaan. Ready Player One oli kyllä päässyt ihan minun tutkani ohi, mutta kirjan kansi veti huomioni puoleensa kirjaston uutuushyllyssä ja kun rupesin googlettelemaan löysinkin sivuja ja kilpailuja ja vaikka mitä!

      Luulisin että lentosimulaattori löytyi Excelistä, se taisi olla ensimmäinen löytämäni, muistan olleeni siitä ihan innoissani. :D

      Poista
  2. Minua nolottaa myöntää, mutta en ymmärrä, mitä tuo pääsiäismunan metsästäminen oikein tarkoittaa. Tai en ollut siis kuullut moisesta aiemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääsiäismunat taitavat olla meidän suureksi osaksi datanörttien juttuja. Joihinkin ohjelmiin, kuten esim. ainakin yhteen Excelin versioon, ohjelmoijat ovat piilottaneet ns. pääsiäismunia, eli kun tekee juuri täsmälleen tietyt jutut, saattaa Excelistä aueta lentosimulaattoripeli. Pääsiäismuna ei välttämättä ole peli vaan se voi olla vaikka kuva, äänitiedosto, vitsi - jotain yllättävää minkä ei pitäisi olla ohjelmassa. Ja ilmeisesti pääsiäismunia voi olla kirjoissakin koskapa Cline näyttää piilottaneen yhden omaansa!

      Poista
    2. Olin juuri tulossa kysymään samaa, mutta Hanna ehti ensin :) Kiitos tiedosta, minäkin sivistyin samalla :D Johonkin pääsiäismunaan muistan joskus törmänneeni, mutta tuosta termistä ei ollut mitään tietoa.

      Pitäisiköhän kirjalle antaa mahdollisuus...

      Poista
    3. Aina on ilo olla avuksi :) Muistaakseni ainakin aikanaan "ohjeita" pääsiäismunien löytämiseen löytyi ihan netistä hakemalla, joten oikeastaan ihan kuka tahansa riittävän utelias voi noita löytää.

      Poista
  3. Uu, törmäsin kirjaan J.Pekka Mäkelän kotisivuilla ja kiinnostuin, nyt kiinnostuin lisää. Laitan varaukseen, vaikka olenkin vain melkein kasarilapsi. Jipii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voipi olla että ysäritkin pysyvät kärryillä ;-)

      Poista
  4. Oh, olet jo ehtinyt tämän kimppuun! Kiinnostuin heti syksyn katalogeja selattuani, vaikken kai ihan nörtiksi tunnustaudukaan... paitsi kirjanörtiksi. ;) Ja olen enemmänkin ysärityttöjä (Tekken!!! <3 <3)

    Kiva kuulla, että odotettavissa on hyvää tavaraa. Katsotaan, milloin ehdin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen että nörttiys on tässä se avainsana... :)

      Poista
  5. Kiva, kun tykkäsit - ja mainitsit vielä nuo kirjan nettisivut. ;) Minä suhtauduin kirjaan aika skeptisesti, mutta minun piti lukea se töiden vuoksi ja lopulta olinkin siitä ihan innoissani. :D Kaiken kasarinostalgian lisäksi kirjan tarinakin oli hyvä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavat sivuthan ne olivat, hyvä täydennyspaketti kirjaa varten! Minä olin myös aluksi epäileväinen koska tämän aiheen kanssa voisi mennä helposti pieleenkin, mutta kuinkas sitten kävikään?! :)

      Poista
  6. Haa, tämä on minulla lukulistalla! Tosin hieman pelottaa, että kuinka kasari tämä on ihmiselle, joka on syntynyt hieman ennen ysäriä :D Mutta katsotaaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osa jutuista voi olla vaikeammin tulkittavia, mutta tarina kyllä vetää. :)

      Poista
  7. Kuulostaa siltä, että on pakko olla syntynyt joskus seitkytluvulla että juttu aukeaisi, mutta tässäpä on yksi ysiysi joka uskoo tajunneensa suurimman osan vitseistä ja viittauksista. (Vaikkakin, myönnetään, isäni luultavasti tajuaisi enemmän.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa! Toivottavasti tykkäsit kirjasta. :)

      Poista
  8. Luin kirjan n. kahdeksaan tuntiin. Putkella. Alusta loppuun. Se piti niin otteessaan että syöminenkin meinasi jäädä kokonaan. Ready Player One on ehdottomasti paras kirja mitä olen pitkiin aikoihin lukenut. Kuten joku kirjan kannessa oleva arvostelija jo kirjoittikin, se kutkutti jokaist nörttisoluani joka sivullaan. Juoni ei hyytynyt hetkeksikään ja koin erittäin vahvaa myötäelämistä päähenkilön kanssa. I rest my case

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oona, tiedän hyvin tunteen. Täälläkin nörttisolut kiljuivat riemukkaasti!

      Poista