torstai 1. joulukuuta 2011

1Q84 Books 1 - 2 / Haruki Murakami

Haruki Murakamin 1Q84 on aikamoinen järkele, se on rehellisesti sanottuna ensimmäinen ajatukseni kirjasta. Kansi on kaunis ja kiehtovan oloinen, siitä ei vielä selviä mistä kirjassa on kyse, niinkuin ei nimestäkään. Kaunis mysteeri siis. Mutta iso. Tämä on minulle pieni logistinen ongelma, koska luen kaikkein eniten työmatkallani, mutta tämä järkäle ei ole ihan käsilaukkukokoa. Onneksi sentään on treenikassi...

Murakami on vähän raskasta luettavaa, muutenkin kuin kirjaimellisesti. Tarina on tiivis ja vaikka se onkin arkisen tuntuinen, tuntuu ettei yksikään sana saa livahtaa ohi, missä tahansa saattaa vinkki siitä mistä tässä.  Se lähtee melko hitaasti liikkeelle, ensimmäisen sadan sivun jälkeenkään en ymmärtänyt vielä mistä tässä kirjassa oikein oli kyse. Tämä oli kenties jossain määrin koukuttava asia minulle, huomasin miettiväni kirjaa silloinkin kun en sitä lukenut, kaupan jonossa, punttiksella... Mitä pidemmälle etenin, huomasin tuskastuvani, sillä kaipasin jo tositoimia.

Murakamin teksti on sujuvaa ja yksityiskohtaista, hän antaa myös paljon viitteitä musiikkiin, kirjallisuuteen ja elokuviin. Tapahtumat ovat arkisia, mutta samaan aikaan jollain tapaa surrealistisia. Kirjan juonesta on vaikea sanoa mitään koska siinä toimitaan paljon antamalla pieniä ja hienovaraisia vihjeitä tarinan todellisesta rakenteesta ja tarkoituksesta.

Kirjan päähenkilöinä ovat Aomame, jonkinlainen naispuolinen agentti, jonka tehtävänä on tuhota miehiä, jotka vihaavat naisia, sekä Tengo, miespuolinen matematiikan opettaja/kirjailija jolla on häiritseviä muistoja. Aomame ja Tengo vievät tarinaa eteenpäin vuorotellen, kumpikin omissa kappaleissaan. He vaikuttavat pitkään elävän täysin erillisiä elämiä, kunnes vähitellen pieniä kytköksiä näiden kahden välille alkaa löytyä. Tapahtumien keskipisteessä on Fuka-Eri -nimisen teinitytön käsikirjoitus, Air Chrysalis, jonka Tengo saa tehtäväkseen työstää kirjaksi saakka. Fuka-Eri vain ei ole ihan tavallinen tyttö...

Kirjassa on paljon seksiä, yllättävän paljon mielestäni. Toki tämä on ensimmäinen fiktiivinen Murakamini, joten en tiedä kuuluuko se kenties hänen tyyliinsä. Kirjassa seksi tuntuu melkeinpä korostavan päähenkilöiden arkista yksinäisyyttä, se on jotain vailla sen kummempia tunteita, tapa rentoutua rankan työpäivän jälkeen. Vähän yllätyinkin siitä kuinka mutkattoman arkisesti Tengo ja Aomame suhtautuvat seksiin ja puhuvat siitä, olen ollut sinä uskossa että japanilainen kulttuuri on hyvin pidättyväinen näiden asioiden suhteen. Kontrastina kaikelle tälle toimii kirjassa rakkaus, se pieni hetki, jonka ajan kaksi ihmistä pitivät toisiaan rohkeasti kädestä kiinni.

1Q84 on vaikea luokiteltava. Se voisi olla thrilleri tai rakkaustarina, siinä on aika lailla scifiäkin, lopullinen tulkinta riippuu kenties lukijasta itsestään. Scifi ei ole minun lajini, siksi tietyt elementit kirjassa, kuten Pikkuihmiset (Little People), Air Chrysalikset aiheuttivat ajoittain tuskastumista. Rakkaustarina taas olisi kenties jonkun muun kirjoittamana epäuskottava, kohtaavathan päähenkilöt 623 sivun aikana vain kerran, mutta siltikin rakkaus kantaa vuosien yli ja venyy uskomattomiin mittoihin. Murakami kuitenkin ansaitsee tässä kohdin hatunnoston, sillä jonkin taikatempun avulla nämä asiat eivät häirinneet lukukokemustani.

Uskon että kirja tulee jakamaan mielipiteitä, en totta puhuen itsekään tiedä ihan tarkkaan mitä mieltä siitä olen. Ihan minun kirjani tämä ei ollut jo scifi-puolensa takia. Lukisinko tämän uudestaan? Todennäköisesti en. Aionko lukea sarjan päätösosan? Kyllä. Haluan ehdottomasti saada Tengon ja Aomamen tarinan päätökseen. Pidinkö kirjasta? Hetkittäin en, toisina se kutitteli kovasti uteliaisuuttani. Luulenpa että taidan olla tyytyväinen siitä että luin tämän vaikkei se ollutkaan minulle tarkoitettu.
(Aomame huomaa taivaalla olevan kaksi kuuta.)
"There must be something wrong with my mind, Aomame thought. There has always been only one moon, and there should be only one now. If the number of moons had suddenly incresed to two, it should have caused some actual changes to life on earth. The tides, say, should have been altered and everyone would be talking about it. I couldn't possibly have failed to notice until now. This is different from just happening to miss some articles in the paper."
Sivuja: 623
1Q84, book 3

10 kommenttia:

  1. Skippasin juonikuviokertomasi mutta muuten luin, minulle on tulossa tämä kohta. Kiinnostuksella nyt odotan, ajattelin ottaa tämän joulukirjaksi koska itsekin olen työmatkalukija. :) Ja osaanpahan olla nyt tarkkana vinkkien varalta!

    VastaaPoista
  2. Linnea, mielenkiinnolla odotan mitä sinä pidät tästä, ehkä omatkin ajatukset siihen mennessä jo kiteytyvät. :D

    VastaaPoista
  3. Oli kiinnostavaa ja suorastaan jännittävää lukea ajatuksiasi tästä. Rakastuin (!) kesällä Murakamin kirjaan Kafka rannalla, mutta tämä kuulostaa aika erilaiselta. Pitää miettiä... Scifi ei ole omaakaan lempilukemistoani. Luen ainakin jotain muuta Murakamia ensin. Suuri lammasseikkailu on jo hyllyssäni odottamassa.

    VastaaPoista
  4. Katja, minä ihastuin keväällä Murakamin Mistä puhun kun puhun juoksemisesta -kirjaan. Siihen verrattuna tämä on myös aika erilainen, vaikka kielellisesti tunnistan kyllä kirjailijan tyylin. Kuten tekstistä käy ehkä ilmi, olen aika hämmentynyt tästä kirjasta enkä ihan tiedä mitä siitä ajattelisin. Se askarruttaa näin jälkeenpäinkin, mikä kaiketi on kyllä hyvän kirjan merkki.

    VastaaPoista
  5. Pyörittelin tätä käsissäni muutama päivä sitten kirjastolla, teki mieli laittaa jokunen asiasana luettelointiin, mutten osannut päättää mitä olisin laittanut. Fantasia?

    Vaikutti niin järkälemäiseltä tämä etten varmaan itse lue, ainakaan vielä englanniksi. Sillin pari vuotta sitten odotin kovasti Kafkaa rannalla, mutta sitten en jaksanutkaan lukea sitä loppuun. Luulen, että nuorempana olisin tykännyt enemmän.

    VastaaPoista
  6. Erja, fantasia voisi yksi. Rinnakkaismaailmat? Vaikea keksiä mitään kovin osuvaa.

    Kieltämättä tuo kirjan koko on aika lannistava...

    VastaaPoista
  7. Olen lukenut Murakamilta vain yhden kirjan, Sputnik-rakastettuni, mutta kun ihmettelet tuossa, kuuluuko runsas seksi Murakamin tyyliin, niin ainakaan Sputnik-rakastetussani ei ollut paljonkaan seksiä.

    VastaaPoista
  8. Margit, tuo vastaa aika lailla minun käsitystäni Murakameista. Yritin vähän googletella Murakamin inspiraation lähteitä ja osuin samalla tähän uutiseen:

    http://www.theglobeandmail.com/news/arts/books/gravity-defying-breasts-make-literary-bad-sex-shortlist/article2245265/

    Ilmeisesti 1q84 on ehdolla Britains Literary Review Bad sex in Literature palkinnonsaajaksi, tulos julkistetaan 6.12.2011.

    VastaaPoista
  9. Minä olen kovaa vauhtia tulossa melkein fanaattiseksi Murakami-faniksi. 1Q84 vain vahvisti näkemystäni siitä, että Murakamin kirjat ovat juuri minua varten. Ne ovat silleen sopivasti vinksahtaneita.

    Olisiko maaginen realismi muuten jonkinlainen luokitus (onko kirjastoissa sellaista)? Tässähän periaatteessa eletään normi japanilaisessa yhteiskunnassa, vaikkei sitten kuitenkaan...

    Ihanaa, kun kirja jättää sellaiseen hyvällä tavalla vähän hämmentyneeseen tilaan.

    Ja kyllä, minä voisin hyvinkin kuvitella lukevani tämän järkäleen vielä joskus uudelleen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tämä oli sillä lailla outo kirja että se oli hieno - tiedät varmaan mitä tarkoitan. Juonellisestihan tarina olisi voinut olla sekava ja tylsäkin, mutta jotenkin se vain toimii. Muistan että tämän luettuani tuntui hämmentyneeltä ja ajatukset vain surisivat päässäni kun mietin kirjaa, aivan loistavaa!

      Poista