maanantai 10. lokakuuta 2011

Tyttöministeri / Annakaisa Iivari

 Nainen politiikan pelikentällä on minusta mielenkiintoinen aihe, varsinkin jos nainen pumpsahtaa kentälle ulkopuolisena. Politiikan säännöt ja kiemurat, juonittelut, hyvä veli -sopimukset - näissähän olisi ainesta vaikka mihin. Aina välillä näkeekin kiinnostavia toteutuksia aiheesta, jokunen vuosi sitten TV:stä tuli BBC:n sarja Rouva pääministeri (The Amazing Mrs Pritchard), jossa perheen äiti ponnistaa puolueen ääniharavaksi ja siitä Englannin pääministeriksi.

Niin ikään jokunen vuosi sitten ilmestyi myös tanskalaisen Hanne-Vibeke Holstin Kruununperijätär, joka perustui Mona Sahlinin vaiheisiin. Charlotte on pienten lasten äiti, jonka nimi tulee yllättäen esiin ympäristöministerin valinnan yhteydessä, koska ministeriksi halutaan kokematon henkilö syntipukiksi. Ministerinsalkku tietysti muuttaa perhe-elämänkin...

Pidin kovasti Kruununperijättären juonitteluista ja siksi Tyttöministerin vaiheet hiukkasen häiritsivät. Iiris Luoto kun on ruotsin opettaja pieneltä paikkakunnalta joka bussionnettomuuden myötä nousee julkisuuteen ja sitä kautta nopeasti kansanedustaja-ehdokkaaksi. Iiriksestä tulee ääniharava ja kun itsepalveluministerin kyseenalaiseen toimeen etsitään henkilöä, nousee Iiriksen nimi esiin ja pian koko perhe joutuu sopeutumaan elämään, jossa äiti asuukin Helsingissä ja on niin kiireinen ettei ruotsin kokeen sanatkin kuulustellaan Skypen kautta.

Kirjojen yhtäläisyydet siis hiukan häiritsivät, varsinkin kun Holstin kirja mielestäni sisälsi poliittisen dekkarin aineksia siinä missä Suomi-versio painottui enemmän chick-litiin. Mielenkiintoista kirjassa oli seurata perheen elämän muutosta, mutta myöskin politiikan arkea, palavereja, kokouksia, ministerikansioita, median höykytystä ja hyödyntämistä. Mutta silti olin pettynyt siihen kuinka vaivattomasti Iiiris, opettaja pieneltä paikkakunnalta, sujahti ensin ehdokkaan ja sitten ministerin roolin - olisin kuvitellut taviksella olevan hiukan enemmän sopeutumisvaikeuksia ja olisinpa luullut niistä löytyvän mielenkiintoista kirjoittamisen aihetta.
(Iiriksestä tulee itsepalveluministeri.)"Seuraavana päivänä uuden hallituksen kokoonpano oli selvillä ja päivän pääuutinen. Ja jälleen tuli kukkia. Opettajainhuoneesta, martoilta, ammattijärjestöltä. Uudenvuoden onnettomuuden jälkeen olin saanut kukkia enemmän kuin moni hautajaisissaan. Museokadun pieni asunto muistutti kukkakauppaa.
- Musta tuli nyt sitten ministeri, soitin kotiin.
- Joo, mä huomasin uutisista, Timo vastasi. - Et sattuis tietämään, missä mun sisäpelikengät on?"
Kirjasta lisää: Mari A.n kirjablogi, Susan kirjasto, Kirjainten virrassa
Sivuja: 315


2 kommenttia: