Lukuisa-blogin Laura muisti minua tunnustuksella, kiitokset Lauralle. Kumma juttu miten tämmöiset pienetkin jutut piristävät sellaista päivää jolloin maailma on harmaa ja taivaalta sataa kylmää vettä... Haasteeseen kuuluu kertoa kahdeksan asiaa itsestään ja jakaa kunnia eteenpäin kahdeksalle bloggaajalle.Ensin ne kahdeksan tunnustusta:
- Palasin eilen Berliinistä, hauska reissu mutta nyt kyllä väsyttää. Shoppailua ja herkuttelua, ystävien kanssa yhdessä oloa. Pitkiä juttutuokioita, jokunen nähtävyys... Reissun yksi kohokohta oli rock variete-esitys Forever Young, jo pelkästään teatterissa oli mukavaa tunnelmaa. Punainen matto odottamassa, ovimies auttamassa ulos taksista, hauskat biisien mukaan nimetyt drinkit...
- Vaikka matkalla onkin ihanaa olla, on kotiiinpaluu ihan parasta. Niinkuin Ihmemaa Ozin Dorothy minäkin uskon että "There's no place like home".
- Loman aikana mies oli tilannut minulle synttärilahjan ja sain vähän kurkata jo pakettiin... Kerrottakoon sen verran että lahja on neliosainen, erittäin mieluisa ja tulette luultavasti näkemään ne blogissani...
- Rakastan kynsilakkaa. Berliinistä hamstrasin taas vähän lisää varastoa. Osa hauskuudesta tulee nimistä - minun hankintojani olivat "It's Khaki time!", "Be Optimistic!", "Meet me now", ja "Now More Drama!".
- Näiden tunnustusten kirjoittaminen on yllättävän vaikeaa.
- Berliinin herkuttelun jälkeen ajattelin aloittaa kuntokuurin. Yksi karkkipäivä viikossa ja vähintään neljä tuntia liikuntaa. Se tuntuu aika vaikealta nyt kun ulkona sataa ja on pimeää ja harmaata, mutta täytyy vain ottaa itseään niskasta kiinni ja antaa mennä. Mä pystyn siihen, enkö pystykin?!
- Kuuntelin tänään Eva Dahlgrenin vanhaa biisiä Ängeln i rummet. Kaunista..
- Rakastan valokuvausta. Taidoista en tiedä, mutta olen kameran kautta oppinut uuden tavan ilmaista itseäni. Joskus kun on tuntunut siltä että seinät kaatuvat päälle, olen lähtenyt ulos kameran kanssa, se on melkein kuin terapiaa! Suosikkiaiheitani ovat valot ja varjot, puut, heijastukset ja kaikenlaiset pienet yksityiskohdat. Ja koska suutarin lapsella ei ole kenkiä, en ikinä osaa olla kuvassa oikein tai kauniisti...
Tunnustusta haluan antaa ainakin seuraaviin blogeihin, luonanne on mukava käväistä!
Kiitos kovasti!!:)
VastaaPoistaKiitos =)
VastaaPoista