Murha laitumella / Leonie Swann

Murha laitumella on minulle tuttu kirja muutaman vuoden takaa, mutta kun pongasin kirjakaupassa lampaiden uuden seikkailun (Ihmissutta ken pelkäisi), halusin lukea ensimmäisen kirjan uudelleen ennen sitä. Ensimmäisellä lukukerralla tämä lammaskirja valloitti minut niin täysin, että höpöttelin kirjasta useamman viikon. Lammaskirja osui uudelleen hyppysiini kun etsin sopivaa matkalukemista - minusta on kiva aina silloin tällöin lukea kirjoja uudelleen, nautiskella tarinasta, jonka jo tiedän hyväksi ja ehkä löytää jotakin uuttakin.

Oli mukava huomata että lampaat hurmasivat edelleenkin. Pidin hirmuisesti lampaiden ajatusmaailmasta ja siitä, kuinka Swann oli onnistunut luomaan jokaiselle pääosan esittäjistä ihan oman äänensä ja persoonansa. Kirjassa on sellaista lämpöä ja pehmeää huumoria, josta tuli hyvälle mielelle, jotain samaa on kenties Alexander McCall Smithin Naisten Etsivätoimisto Nro 1 -sarjassa. Ihanaa että joku kirjoittaa tälläisiä ihanan pehmoisia rikoskirjoja! Tämä pääsee ehdottomasti suosikkilistalleni, toivottavasti uusi kirja on yhtä hyvä!

Tällä lukukerralla hurmaannuin myös lampaiden yhteisöllisyydestä. Nehän olivat tiimi, lauma, perhe! Ne kohtasivat pelottavat asiat yhdessä, pitivät puolensa yhtenä villaisena rintamana, jokaisella oli vahvuutensa jonka perusteella toimittiin ja jokainen sai määkäistä lauman "kokouksissa" mielipiteensä. Yksikään ei ollut tähti ylitse muiden, murhan selvittäminen oli tiimityötä, joka onnistui koska jokainen antoi oman panoksensa. - Tämä oli aika erilainen ja virkistävä asetelma muihin dekkareihin verrattuna, toki erona on sekin, että muissa dekkareissa seikkailevat ihmiset joiden sielu, tunnetusti, on pieni verrattuna lampaan sieluun.

Alkuasetelmasta siis kerrottakoon uteloituneille että eräällä irlantilaisella laitumella on hyvin erikoinen lammaslauma. Eräänä päivänä lauman paimen, George, löydetään kuolleena. Laitumelta löytyy myös Juttu ja lihakauppiaskin häärii huolestuttavan paljon paikalla. Täytyy siis tehdä jotakin. Onneksi laumaan kuuluu kenties koko Irlannin viisain lammas Neiti Maple, maailmaa nähnyt Othello-pässi, muistilammas Mopple, rohkea Zora...

Vaikka tässä kuussa yritinkin rakentaa Saksa-teemaa blogiin, vakuutan että Leonie Swann oli puhdas vahinko. Kuvittelin nimittäin hänen olevan irlantilainen tai kenties britti - kirjan takalieve paljastikin Swann saksalaiseksi. Siispä Saksa-teemani jatkuu tässä, olipa onnelllinen vahinko. Koska kirja kuitenkin sijoittuu Irlannin vehreille niityille, saan onneksi napattua yhden Totally British-pisteenkin...

"-Todella kauniit asiat sinä voit nähdä aina uudestaan. Taivaan. Ruohon. Pilvilampaat. Auringon turkissa. Ne ovat tärkeitä asioita. Mutta et sinä niitä saada voi. Ihan niinkuin Richfield olisi puhunut pienelle karitsalle. Se sanoi sen, minkä kaikki jo muutenkin tiesivät, mutta silti lampaat liikuttuivat.
- Omistaa voit vain sellaista, mikä elää. Karitsan, lauman. Kun omistat jotain, se omistaa sinut. Jos se elää ja on lammas, hyvä niin. Lampailla olkoon toisensa. Lauman tulee pysyä yhdessä, emot ja karitsat ja pässit. Yksikään lammas ei saa jättää laumaa..."

Lisää kirjasta: Kirjamielellä, Kirjanurkkaus, Booking it some more
Totally British: Éirinn go Brách! 
Sivuja: 384