.jpg)
Man Booker -voittajat ovat usein osoittautuneet melkoisiksi napakympeiksi kohdallani (Hilary Mantel, kirjoita se trilogiasi nopeasti loppuun!!) ja siksi The Luminaries tuli napattua Audiblen kautta kuunteluun. Kokonaisuutena kirja vaikuttikin lupaavalta: viktoriaanista menoa, kullankaivajia ja mysteeri!The Luminaries vie lukijansa Uuteen Seelantiin, jossa parhaillaan eletään kultaryntäyksen kiihkeitä aikoja. Hokitikassa tapahtuu yllättäviä - samana iltana erakko löytyy kuolleena tuvastaan, huora tajuttomana tieltä ja nuori, huikeasti rikastunut kullankaivaja katoaa jäljettömiin. Monella kaupungin asukkaista on tiedossaan palanen mysteeristä ja tarinan alussa miehet kokoontuvatkin kaikki majataloon jakamaan tietonsa. Missä on mittava kultainen omaisuus ja kenelle se oikeastaan kuuluu?
The Luminaries oli melkoinen kuunneltava, liki 30 tuntia ja ainakin 12 kertojaa. Aluksi luottamukseni horjui, tuntui vaikealta muistaa kuka kukin oli tarinassa vaikka Mark Meadows tekeekin melkoisen uroteon lukijana. Miehen ääninäytteleminen oli suorastaan upeaa, niin hienosti hän loi äänellään jokaiselle henkilölle oman persoonan aksentein ja äänenpainoin. Vain Meadowsin kiinan kieltä moittisin, hän nimittäin lausuu suurimman osan kiinankielisestä puheesta väärin. Mahtavaa luentaa haastavassa kirjassa!
Kirja esittelee kultaryntäyksen kaikessa raadollisuudessaan, elämä ja kilpailu selviämisestä on kovaa. Erityisesti naisten ja toisen luokan kansalaisina kohdeltujen kiinalaisten työläisten asema kirjassa koskettaa, maailma on miesten, muille vaihtoehtoja on vähän. Omiksi suosikeikseni nousivat yllättävästi ritarillinen Gasgoigne ja kovia kokenut ilolintu Anna.
Kirjan jujuna on syklisyys, tapahtumia kerrotaan monesta näkökulmasta jopa siinä mittakaavassa että homma alkaa käydä jo hyvämuistiselle lukijalle vähän tylsäksikin. Kirjan tunnelma, taitavasti luodut ja näytellyt henkilöt sekä ajatus kultarynnäköstä ovat toki mannaa minulle mutta silti ihan pikkuisen toivoin että tarinaa olisi karsittu. Itse asiassa tarina tuntui saavan loppunsa jo kolmannen osan päätöksessä, jolloin kuunneltavaa oli vielä hurjat kuusi tuntia jäljellä... Luulenkin että tämä kirja jakaa mielipiteitä - sen pituus ja tietynlainen jaarittelevuus eivät ehkä miellytä kaikkia. Minullekaan kirja ei ollut napakymppi mutta hyvä lukukokemus kuitenkin. Aion ehdottomasti lukea myös seuraavan Cattonin teoksen.
The Luminariesin suomennos julkaisee Siltala toukokuussa 2014. Viktoriaanisen mysteerin ystävät, pistäkää korvan taakse!
Audible Ltd, 2013
Lukija Mark Meadows
Kesto 29 h 14 min
Korvan takana on! Kauhistuin kirjan massiivista kokoa syksyllä sitä Lontoossa hypistellessäni, ja saattaapa olla, että kirja sen vuoksi joko jää lukematta tai ainakin lykkääntyy hamaan tulevaisuuteen.
VastaaPoistaKirsi, kokoa tällä kirjalla riittää ja ehkä vähän vähäisempikin olisi riittänyt, nelososa tuntui ainakin minusta jo turhalta kertaamiselta.
PoistaLukulistalla on, kunhan toukokuu koittaa. Minulla on toki paljon vanhoja tiiliskiviä kokematta, mutta tämä on yksi eniten odottamistani uutuuksista.
VastaaPoistaMari, tämä on kyllä huikea saavutus Cattonilta ja taatusti vähän erilainen lukuelämys. Olen ymmärtänyt että astrologialla ja kirjan lukujen pituudella on merkitystä, mutta minulta nuo menivät aivan ohi
PoistaLuet tosiaan haastavia kirjoja, itse en tohtisi tällaiseen tarttua. Mutta rouva Bridget Jones-Darcyn uusimmat vaiheet luin, ja paikoitellen se onkin hauska, tutulla tavalla, mutta iän ja käytöksen ristiriidat hämmensivät. Ja se, että yli 50- kymppisellä on niin pieniä lapsia. Ja tietysti miehen poissaolo. Aivan kuin kirjoittaja olisi kerta kaikkiaan halunnut laittaa tarinalle pisteen ja lopettaa jatkoa kaipailevat kommentit.
VastaaPoistaArja, ei tämä ole niin hurja kuin miltä kuulostaa. Ja kultaryntäys kaikki lieveilmiöineen on minusta todella kiinnostava ilmiö!
PoistaMinuakin muuten vähän hämäsi Bridgetin lasten ikä, ynnäilin sitä aikani - mutta kaipa se on mahdollista. Luulen kyllä että kirjailia tosiaan pisti Bridgetin tarinalle nyt pisteen - ellei parin vuosikymmen jälkeen ilmesty versiota jossa eläkeläis-Bridget flirttailee bingossa!
Kivaa, että jaksoit kuunnella tämän! Tykkäsin Cattonin Harjoituksista, joten odottelen tätäkin innolla.
VastaaPoistaMarika, minun varmaan pitäisi ottaa lukulistalleni Cattonin Harjoitukset, mielenkiintoinen kirjailija!
PoistaViktoriaaninen mysteeri kuulostaa hyvältä, samoin Uusi-Seelanti. Mutta 12 kertojaa! Ja tuo pituus... Miksi nyt kevään mittaan tulee niin massiivisia ja silti kiinnostavia kirjoja (kuten Tarttin romaani ja tämä). :)
VastaaPoistaKatja, olihan tuossa kuunneltavaa, mutta lukija tosiaan teki aikamoisen uroteon ja jokaiselle henkilölle löytyi sitä kautta oma, selkeä persoona. En tiedä onko tarpeellista kertoa tapahtumia ihan noin monesta vinkkelistä mutta idea on ainakin näppärä.
PoistaEn malta odottaa, varaus on voimassa lähikirjastossa tuohon englanninkieliseen painokseen. Enää viisi ihmistä ennen minua, ja sitten saan sen. Uusi-Seelanti ja kultaryntäykset ovat erikseen jo todella kiehtovia, ja niiden yhdistäminen sai sitten kiinnostumaan tästä. Massiiviset tiiliskivetkään eivät pelota, eli saa nähdä miten käy. Toivottavasti en pety tai hyydy kesken :)
VastaaPoistaSuvi, kultaryntäyksen tunnelma oli ainakin hieno, joskin karu ja on se mysteerikin on aika kiemurainen. Tsemppiä ja hyviä lukuhetkiä!
PoistaMinunkin pitäisi tästä kirjoittaa lähiaikoina - vaatii pientä pureskelua ennen. Minusta tuo syklisyys juuri loi sellaisen hienon kiihtymisen jännitteen tarinaan...
VastaaPoistaTämä kuulostaa tosi kiehtovalta - ja runsaalta! Aion ehdottomasti lukea tämän, mutta mietin pitäisikö kirja säästää kesälomalle kun on aikaa syventyä siihen kunnolla. Joka tapauksessa aion odottaa käännöksen ilmestymistä. :)
VastaaPoista