Megakirja The Luminariesin jälkeen teki mieli kuunnella jotain leppoisaa ja helppoa sekä ennen kaikkea lyhyempää. Puhelimen muistista löytyi Elisa Kirjan alesta napattu Leena Lehtolaisen teos Rivo Satakieli joka tuntui oikealta valinnalta vaativan kirjan jälkeiseen pöhinään. Olin muistaakseni lukenutkin kirjan joskus, mutta onneksi ainakin olennaiset jutut - kuten murhaajan henkilöllisyyden - olin autuaasti unohtanut.
Kirjassa Maria Kallio ajautuu tutkimaan prostituution maailmassa liikkuvaa rikosvyyhteä kun tunnettu seksiyrittäjä Lulu Nightingale löytyy tv-ohjelman kuvaamiseen aikana kuolleena. Ketä suorapuheinen Lulu ärsytti, mafiaako vai tunnettua asiakastaan? Ja liittyykö Lulun kuolema pahoinpidellyn ja kadoneen venäläisnaisen tapaukseen?
Ihan ensiksi haluan antaa risuja Elisa Kirjan äänikirjasovellutuksesta. Kuuntelin kirjaa nimittäin ulkoillessani ja pariinkin otteeseen onnistuin kylmästä koppuraisilla sormillani huitaisemaan kirjan etenemisestä kertovaa aikajanaa siten että palasin reilusti tarinassa taaksepäin ja oikeaan kohtaan palaaminen olikin yllättävän hankalaa kun pienellä aikajanalla katettiin 11 tuntia. Töppösormen tökkimistä helpottaisi se, että aikajana kattaisi vain yhden luvun, jolloin isoja vahinkoja ei pääsisi kirjan kanssa pääsisi käymään.
Sitten itse kirjaan. Rivo satakieli oli hyvä kirja tähän hetkeen ja olotilaan, mutta mikään tajuntaa räjäyttävä lukukokemus se ei ollut. Leena Lehtolainen kuvaa mielestäni uskottavan oloisesti poliisin työtä ja arjen haasteita pitkine työpäivineen ja budjetin leikkauksineen, mutta pidemmän päälle aloin hiukan kyllästyä kuvauksen yksityiskohtaisuuteen, joka nousee esiin äänikirjaa kuunneltaessa. En oikein jaksanut kiinnostua siitä mitä Maria syö tai kuinka hän pukeutuu ja meikkaa jos näillä asioilla ei kuljeteta juonta eteenpäin.
Erja Mannon luenta oli miellyttävää, olkoonkin että hänen lempeä äänensä tuntui hetkittäin olevan ristiriidassa seksityöläisten arjen kuvausten kanssa.
Tammi, 2005
Kesto 11h 11min
Lukija Erja Manto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti