The White Princess kertoo Elizabeth Yorkilaisen, kuningas Edward IV:n ja Elizabeth Woodvillen esikoistyttären tarinan. Kaunis ja rakastettu Elizabeth joutuu avioitumaan poliittisista syistä Richard III:n vallan taistelussa voittaneeseen Henrik Tudoriin. Henrik on tavanomainen, karu ja epäileväinen mies, jonka hallituskautta leimasivat kapinat. Eniten Tudorin dynastian alkua varjostaa Pojan uhka, sillä vallan tavoittelija toisensa jälkeen astuu esiin väittäen olevansa toinen Toweriin joutuneista, kuolleiksi oletetuista prinsseistä.
Vaikka Gregory kirjoittaakin sujuvasti, joudun tunnustamaan että Elizabeth Yorkilainen oli minusta varsin tylsä tuttavuus, joka tuntui sivu toisensa jälkeen toistelevan samoja asioita. "En tiedä asiasta mitään." Kirjan kiinnostavinta antia oli ehdottomasti Perkin Warbeck, vallan anastaja, jonka väitettiin olleen toinen Towerin prinsseistä. Vaikka kyseessä onkin fiktio, kertoo Gregory kirjan loppusanoissa uskovansa Tudoreiden salanneen asioita omaksi edukseen. Ajatusleikki on kieltämättä mielenkiintoinen, olisiko Elizabeth ollut valmis tunnistamaan kauan kadoksissa olleen veljensä ja siten riskeerannut oman ja poikansa kruunun? Historia taitaa puhua omaa kieltään...
"There is a lot of rubies, they signify a virtuous woman, and this will be my principal role for the rest of my life - a virtuous woman and a Tudor queen whose motto is 'humble and penitent'. It does not matter that in my heart I am passionate and independent. My true self will be hidden and history will never speak of me except as the daughter of one king, the wife of another and the mother of a third."Simon & Schuster, 2013
Sivuja: 527
Oi tämä on ehdottomasti lukulistalla jossain vaiheessa - tätä sarjaa ei kunnon tudoristi voi olla lukematta. Vaikka tämä ei ilmeisesti ihan sarjan parhaimmistoa olekaan. luettava on :-)
VastaaPoistaBooksy, ei tämä ihan hurjinta napakymppiä ole, mutta toisaalta ymmärrän koska Elizabethin elämä varmaan ole tasapainottelua ja omien toiveiden hylkäämistä. Että minkäs teet. Mutta varsinkin Perkin Warbeckin tapaus kyllä kutitteli mielikuvitusta!
Poista