Davidsstjärnor / Kristina Ohlsson

Olen tainnut jäädä Ohlsson -koukkuun. Viime kuussa rohkaistuin kokeilemaan Paradisofferia (ilmestyy WSOY:ltä suomennettuna nimellä Paratiisiuhrit toukokuussa 2014) ruotsiksi luettuna ja kun kokemuksesta selvittiin suuremmitta traumoitta, piti lainata myös Ohlssonin tuorein teos, Davidsstjärnor. Valehtelisin jos väittäisin että ruotsiksi lukeminen sujui täysin vaivattomasti mutta luulen että voisin jatkossa yrittää lukea silloin tällöin toisellakin kotimaisella ja pitää kielitaitoa yllä.

Sitten siihen kirjaan. Tällä kertaa sarjan Fredrika ja Alex palaavat taas rikosten pariin kun Tukholman juutalaisen koulun opettaja ammutaan koulun pihalle, pian myös selviää että kaksi oppilaista on kadonnut. Alkaa kilpajuoksu aikaa ja murhaajaa vastaan ja tällä kertaa riskit ovat suuret.

Kirjan rakenne muistutti minua Varjelijoista, joissa lukija koukutettiin kieron tehokkaasti pätkimällä rikostapauksen tutkimusta katkelmilla nykyajassa tapahtuvalla poliisikuulustelulla. Jokainen antoi hitusen enemmän osviittaa tapahtumista mutta vain hitusen. Tässä romaanissa Ohlsson on miel.estäni soveltanut samaa ideaa, heti alussa lukija viedään paikalle jossa juuri on tapahtunut jotain kamalaa. Mutta kuka onkaan uhri? Ohlsson vihjaa ja hämää lukijaa ihan loppuun saakka niin että sivujen kääntämistä on vain pakko jatkaa.

Kirjan tunnelmat ovat kansainväliset, jutun juuret kun johtavat Israeliin saakka. Vaikka kirjan parissa mainiosti viihdyinkin, huomasin kaipailevani sarjan ensimmäisten kirjojen paikallisempia tunnelmia. Mutta tästä pikkumutinasta huolimatta haluan peukuttaa tätä mainiota ja kirotun koukuttavaa dekkaria.

Piratförlaget, 2013
Sivuja: 491