Joulun kiireiden ja jonkin asteisen kaamosväsymyksen vallassa eksyin kirjastoon ja päädyin pienen epäröinnin jälkeen nappaamaan käteeni Juha T. Hakalan Luovan laiskuuden. Epäröin, koska aivokapasiteettini tuntui olevan väsymyksen ansioista nollissa, mutta kirja veti puoleensa koska kuvittelin että vielä joskus saattaisi taas koittaa aika jolloin minulla on a) aikaa olla luova b) aikaa olla laiskotella. (Ja kyllä, tunnustan että kohta b kiinnosti minua tuolloin enemmän.)
Hakala kirjoittaa letkeän uskottavasti laiskuuden merkityksestä luovuudelle. Hän nimittäin väittää että rentoutuneena mieli pystyy paremmin luovaan työhön - seikka, jonka varmasti moni on valmis allekirjoittamaan. Tämä ajankohta on tosin haastava, mutta tosin ehkä juuri oikeakin Hakalan teeseille. Lehdistä saamme lukea jatkuvasti yt-neuvotteluiden alkamisesta, ulkoistuksista ja varmasti alalla kuin alalla tehokkuusvaatimukset ovat kovia. Mutta jos potkujen pelko ahdistaa ja työkuorman alla tuntee hautuvansa niin kuinka pelon, kiireen ja stressin alla lamaantunut mieli oikein pystyisikään luomaan uusia, raikkaita innovaatioita?
Kirja osoittautui oivaksi lukukokemukseksi sillä se on kirjoitettu rennosti, pilke silmäkulmassa. Kirjailija toki tarjoaa lukijalleen riittävästi taustoja ja faktoja mutta mukavan väljässä paketissa jotta kirjan leppoisa tunnelma säilyy. Peukutankin ehdottomasti sitä kuinka hienosti kirjan tunnelma tukee sen kertomaa viestiä ja suosittelen sitä jokaiselle, joka haluaisi lisää luovuutta elämäänsä. Joulun aikaan kirja sopinee myös oivallisesti, onhan se aikaa jolloin jokaisella (toivottavasti!) on mahdollisuus rentoutua ja laiskotella. Siispä toivotankin kaikille ihanan rentouttavaa, laiskaa ja luovaa joulua!
Gummerus, 2013
Sivuja: 239
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti