.jpg)
Pimeän ja kylmän tammikuisen illan pelasti Ulkoministeriö. Tutustuin tähän sarjakuvaan viime vuonna ja olen ensimmäisen osan lukemisesta saakka odottanut hartaasti toisen osan suomennosta. Ajattelin ensin vain vähän silmäillä diplomaattisia merkintöjä, mutta niinhän siinä sitten kävi että koko herkkupala tuli ahmaistua kerralla.Kirja sijoittuu Ranskan ulkoministeriöön seuraten raivostuttavan, loistavan, melkeinpä demonisenkin ministeri Alexandre Taillard de Vormsin työtä. Tarinan kertojana on ministerin puheenkirjoittajaksi palkattu Arthur, joka painiskelee vaativan, kiehtovan ja oudon koukuttavankin työnsä ja yksityiselämän vaatimusten kanssa. Tällä kertaa yritetään torjua maailman laajuisen sodan uhkaa kun Yhdysvallat haluaa hyökätä Luusdemiin.
Jännästi huomaan innostuvani aina työelämään liittyvistä jutuista vaikka siellä itsekin olen. Vaikka poliittikka onkin allekirjoittaneen hommista kaukana, huomaan kuitenkin samaistuvani tuohon pieni ratas suuressa koneistossa -fiilikseen sekä hektisyyteen ja toimistopolitiikkaan. Muutenkin Ulkoministeriö tuntuu kaikessa ironisuudessan myös jollain tasolla uskottavalta, Luusdem muistuttaa oudon paljon Afganistania tai Irakia ja Taillard de Vormsin tyylisiä politiikkoja taitaa löytyä joka maasta. Uskottavuus lisääkin kirjaan koukuttavuutta, ainakin allekirjoittanut oli vähällä myöhästyä töistä jäätyään nauttimaan aamupuuroa Ulkoministeriön kanssa! Täytyihän minun nyt lukea siihen asti että Luusdemin kriisi saadaan jotenkin selvitettyä!
Silmiäni miellyttävät kovasti Ulkoministeriön piirrokset, joista liike ja kiireisyys välittyvät tehokkaasti. Myös tarina toimi minusta mukavasti kokonaisuuden pyöriessä vahvasti Luusdemin ympärillä. Olen myös vaikuttunut ulkoministerin monipuolisuudesta, sillä vaikka Taillard de Vorms tuntuu hetkittäin olevan lähes demoninen pomo helvetistä niin hän myös näyttäytyy inhimillisenä ja kameoleonttimaisena politiikan taitajalta, joka vaatii paljon itseltään ja muilta koska uskoo aidosti asiaansa.
WSOY, 2013
Sivuja: 112
Saatu arvostelukappaleena.
Miten sattuikin! Luin juuri viikonloppuna Ulkoministeriön ykkösosan, joka käsiini tarttui paikallisesta kirjastosta! Piti tässä tällä viikolla kirjoitella siitä mietteitä, mutten ole vielä ehtinyt keskittyä asiaan. Pitääkin muistaa linkittää sitten tänne, että kakkososakin löytyy! Olen aivan samaa mieltä piirroksista, ne saivat minut naurahtelemaan monesti, niin hauskasti oli ilmeitä ja eleitä kuvattu. Kakkososaa siis metsästämään!
VastaaPoistaTämä kakkososa on kai ilmestynyt ihan äskettäin eli hyvin olet ollut asiassa liikkeellä! Nyt vaan kakkososaa metsästämään!
PoistaNimenomaan tuo, minkä mainitsit piirrostyylistä. Liikettä on kuvattu aika hyvin, itsellekin tulee lukiessa jotenkin kiireinen olo ja tuntuu, että tärkeät yhteiskunnalliset asiat hoidetaan aina pää kolmantena jalkana.
VastaaPoistaEn ole vielä lukenut kakkososaa, mutta ykkösosa jo vakuutti sarjasta.
Halusin saada juuri tuon ruudun mukaan sillä siinä on hyvä esimerkki tuosta tehokkaasta liikkeen kuvaamisesta ja tunteesta johon pystyy samaistumaan. ;-)
Poista