sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Blankets / Craig Thompson

Ensikosketukseni Craig Thompsonin kynän jälkeen oli vuoden sarjakuvaksikin äänestetty Habibi. Blankets on saman tekijän toinen, massiivinen sarjakuvaromaani, joka tuntuu omaelämänkerralliselta ja Habibin tapaan pursuaa teemoja.

Blankets on tarina lapsuudesta ja aikuistumisesta, uskonnosta, ensirakkaudesta ja oman tien löytämisestä. Craig pikkuveljineen kasvaa pienellä paikkakunnalla kiihkeän uskonnollisessa ja konservatiivisessa perheessä. Uskonnon takia Craig jopa hillitsee piirtämistä - asiaa, jonka tekeminen on hänestä niin upeaa, että se kuuluisi taivaaseen. Craigin lapsuus ja nuoruus eivät ole onnellisimmasta päästä kiusaamisen ja ankarien vanhempien takia, mutta sitten tunnelin päästä alkaa alkaa näkyä valoa. Tyttö.

Piirrosjäljen ja tarinan runsauden lisäksi Blanketsin hengessä on jotain Habibista tuttua. Epätoivoisen oloinen rakkaustarina, uskonto, symboliikan käyttö... Tarina on sekä dramaattinen ja arkinen ja täynnä elämän kirjoa. Thompson heittää pieniä piikkejäkin entisen uskonyhteisönsä suuntaan mm. kuvaamalla kuinka nuorta Craigia pelotellaan taidekouluun menosta. Siellä kun voi tulla vaikka homoseksuaaliksi ja se lienee liki pahempaa kuin kuolema. Huh. Kirjassa Craig kulkeekin myös uskonnollisesti pitkän matkan irtautuessaan ahdasmielisestä yhteisöstä ja löytäessään oman tapansa olla kristitty.

Kokonaisuutena Blankets oli hyvällä tavalla melkoinen sulateltava. Vaikka uskonnollisen etsinnän kuvaus ei erityisesti minua puhutellut, oli Craigin ja Rainan tarina taas ihana ja riipaisevan kaunis, juuri sellainen kuin ensirakkauden tulisikin olla. Kirjana Habibi oli ehkä minusta vaikuttavampi,  mutta Blanketskin on upea ja rohkea teos. Tätä lisää!


Top Shelf, 2011
Sivuja: 582
So American: Wisconsin

6 kommenttia:

  1. Tämä on kieltämättä hervottoman hieno! Habibista pidin vielä enemmän, mutta kieltämättä harmittaa, ettei ole tätäkin omana. Thompsonilla on jotenkin aivan omanlaisensa tapa kertoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Habibi oli komea, mutta tässäkin on oma viehätyksensä, ehkä se on tuo omakohtaisuus? Hieno kirja!

      Poista
  2. Voiko tästä muuta sano kuin että Ihanaa! Lisää hienoa sarjista luettavaksi. Kiitos kun esittelit!

    VastaaPoista
  3. Ihanaa kun kirjoitit tästä! Minusta tämä on älyttömän hieno, ja minuun tämä kolahti myös hyvin henkilökohtaisesti, onhan minullakin seurakuntanuoritaustaa, vaikka ei yksi yhteen Blanketsin kanssa olekaan. Talven kuvaaminen oli tässä myös tosi upeaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin muuten että kerrankin sattui kirja oikeaan vuodenaikaan. Juuri nyt on helppo samaistua pakkaseen ja kylmään, lumienkeleihinkin. Tämä tuntui hurjan rehelliseltä kirjalta.

      Poista