The Quality of Silencen pääosissa ovat Yasmine ja Ruby, äiti ja tytär, jotka lähtevät epätoivoiselle matkalle Alaskan jääteille. Matt, perheen luontokuvaajana toimivat isä, on joutunut traagisen onnettomuuden uhriksi eikä kukaan usko miehen enää olevan elossa. Paitsi Yasmine ja Ruby.
The Quality of Silence oli kinkkinen kirja kesälomalla kuunneltavaksi, se nimittäin sijoittuu hyiseen kylmään ja pimeään Alaskaan. Ihan näihin mielikuviin ja tunnelmiin en olisi kylmänäkään kesänä halunnut palata. Toisaalta kirjan tapahtumapaikka on trillerin kannalta aivan huikea: Alaskan kylmyys ja luonnon voima ovat jopa pelottavampia kuin yksikään murhaaja. En ole koskaan katsonut televisiossa pyöriviä jäätien rekkakuskeista kertovia sarjoja ja kuunnellessani harmittelin sitä, olisi ollut hienoa jos minulla olisi ollut jonkinlainen käsitys maisemista joissa Yasmine ja Ruby liikkuivat, ne nimittäin luullakseni ovat vaikuttavia.
Kirjassa on Alaskan ohella mielenkiintoisena elementtinä myös Rubyn kuurous, joka nostaa esiin monia kiinnostavia näkökulmia ja se tekee 10-vuotiaan tytön seikkailusta Alaskassa vielä enemmän hermoja raastavan. Huolimatta oikein lupaavista osasista, äänikirja kuitenkin lähti varsin hitaasti liikkeelle sillä kirjan alkupuolella on useampia, sinällään vallan herttaisia kohtia, joissa Ruby kertoilee Alaskan eläimistä. Söpöä mutta äänikirjan kanssa hiukan tuskastuttavaa, kuuntelija kun odottaa innokkaasti pääsevänsä takaisin seikkailemaan. Lukijat Rachel Atkins ja Harriet Carmichael toki hyvää työtä mutta jäin miettimään olisiko tekstin rakenne toiminut sittenkin paremmin perinteisessä kirjassa. (Jos ääninäytteet kirjasta kiinnostavat, niitä löytyy mm. The Quality of Silencen kotisivuilta, joilla mm. kartta Rubyn ja Yasminen seikkailuista äänikirjakatkelmineen.) Kirjan loppu kuitenkin oli hyytävä, useammalla kuin yhdellä tavalla...
Hatchette Audio UK, 2015
Kesto: 9h 9min
Lukijana: Rachel Atkins, Harriet Carmichael
Kirjan kotisivut: The Quality of Silence
Minulla Sisarkin vielä lukematta, vaikka tuolla se huutelee hyllyssä. Tämäkin periaatteessa kiinnostaa, mutta taidan Sisaren lukea alta pois ennen kuin teen päätöksen luenko lisää tätä kirjailijaa.
VastaaPoistaElegia, en ihan täysin voi kyllä Luptonia hehkuttaa vaikka kirjat mielestäni ihan hyviä ovatkin. Minulla on sellainen muistikuva että minulla on ollut noiden aikaisempienkin kanssa käynnistysvaikeuksia, ts. on ollut vaikeaa päästä tarinaan kiinni. Lähteehän se liikkeelle tietysti aikanaan mutta sitten on niitä kirjoja jotka imaisevat mukaansa heti ensimmäiseltä sivulta. Kokeile siis Sisarta ensin!
Poista