torstai 20. elokuuta 2015

Kirjabloggaajan viikko: torstai

Aamulla heinänuha on hiukan rauhoittunut mutta olo on asianmukaisen kurja. Ajattelen aloittaa Sophia Kinsellan Finding Audreytä, sillä uskon sen olevan hauskaa ja kepeää luettavaa mutta totean parin sivun jälkeen etteivät aivoni ole aivan lukutilassa. Ehtiihän sitä myöhemminkin...

Työpäivästä selvitään vaikka nenä vuotaakin - onneksi toimistossa olo hiukan helpottaa, jotain iloa siitäkin että on töissä keskellä suloisinta suvea. Kotiin päästyäni nappaan lisää lääkettä, silmät kutittavat edelleen. Väsyneen päivän jälkeen tekisi mieli kuunnella äänikirjaa ja päätänkin piristää itseäni tekemällä visiitin Audibleen. Rosamund Luptonilta näyttää ilmestyneen uusi kirja: The Quality of Silence ja päädyn hankkimaan kirjan. On aika löhöillä sohvalla ja maistella uutta herkkupalaani.

Tunnin rentoilu tekee hyvää mutta en ole ihan varma Luptonista. Tarina vaikuttaa kiintoisalta mutta tapahtumat sijoittuvat Alaskaan ja kirjan kuvailema arktinen kylmyys tuntuu todella vastenmieliseltä juuri tähän aikaan vuodesta. Pitäisiköhän tämä kirja säästää talveen?!

Bloggaamattomien kirjojen lista on ennallaan ja se painaa hiukan mieltä. Oloni on melko laiska, saan kuitenkin aikaiseksi kerätä kyseiset kirjat pinoon ja katsella niitä. Ehkä, jos jätän pinon näkyville kirja-ajatukset tulevat ja kirjoitusinspiraatio iskee?


Tuntia myöhemmin kirjoitusinsipiraatio ei suoranaisesti ole iskenut, mutta Kesäkirjan postaus on kuitenkin jotenkin ilmestynyt ruudulleni. Seuraavaksi yritän manata esiin ajatuksia Katja Kallion Säkenöivistä hetkistä, postaus tuntuu vaikealta sillä vaikka tavallaan pidinkin kirjasta, se ei juurikaan herättänyt kovin voimakkaita ajatuksia. Kaikkein vaikeinta on juuri kirjoittaa sellaisesta kirjasta joka on "ihan ok" eikä sen enempää...

1 kommentti:

  1. Tämä on mielenkiintoinen postaussarja. :) Kiva lukea kirjabloggaajan arjesta, niin lukemisesta ja kirjoittamisesta, kuin vähän elämästä niiden ulkopuoleltakin. Itseäni kiinnostavat myös sekä Finding Audrey että Luptonin uusin. Vähän tosin jälkimmäisen lukemista mietin, sillä aikaisemmat Luptonilta lukemani kaksi kirjaa ovat olleet ihan ok, mutta eivät mitään maailmaa mullistavia. Elättelen tosin toiveita siitä, että tämä uusin olisi aikaisempia parempi. :) Olen lisäksi samaa mieltä tuosta, että vaikeinta on kirjoittaa kirjoista, jotka ovat olleet juuri ihan ok. Tämän vuoksi olenkin tänä vuonna jättänyt joistakin kirjoista kokonaan kirjoittamatta.

    VastaaPoista