perjantai 27. heinäkuuta 2012

The Importance Of Being Earnest / Oscar Wilde

Kobon ilmaisen kirjatarjonnan innoittamana päädyin seuravaksi kokeilemaan näytelmiä, kirjavalikoimasta kun löytyi mukavasti tarjontaa mm. nuoruusaikojen suosikiltani Oscar Wildelta. Valintani kohdistui lopulta melko perinteiseen mutta nokkelaan ja veijarimaiseen rakkaustarinaan nimeltä The Importance of Being Earnest. Kokeillaanpa vaihteeksi näytelmän lukemista...
"I really don't see anything romantic in proposing. It is very romantic to be in love. But there is nothing romantic about a definite proposal. Why, one may be accepted. One usually is, I believe. Then the excitement is all over. The very essence of romance is uncertainty. If ever I get married, I'll certainly try to forget the fact."
Jutun keskuksena asemalta käsilaukusta vauvana löytynyt Jack, joka on suloisen Cecilyn kasvattisetä. Jack haluaa olla hyvä maineinen ja kunnollinen setä maaseudulla, mutta pitääkseen hauskaa kaupungissa, hän on kehittänyt itselleen fiktiivisen pikkuveljen, Ernestin. Tarinan toisena sankarina on Jackin ystävä Algernon, joka on kehittänyt itselleen mielikuvitusystävän voidakseen paeta tätinsä kauheilta päivällisiltä... Rakkaus tietysti mutkistaa asioita, sillä Jack rakastaa Gwendolinea, joka puolestaan luulee tämän olevan Ernest. Nimi onkin yllättäen melkoinen kynnyskysymys kosintaan myöntymiselle, sillä Gwendolyn on aina haaveillut siipasta, jonka nimi olisi --- Ernest.
"You have always told me it was Ernest. I have introduced you to everyone as Ernest. You answer to the name of Ernest. You are the most earnest-looking person I ever saw in my life. It is perfectly absurd your saying that your name isn't Ernest. It's on your cards."
Wilde on kirjoittanut mukavan kevyen veijarinäytelmän, joka onnistui huvittamaan lukijaansa, siitäkin huolimatta että Earnest-nimen hienous ei välittynyt allekirjoittaneelle yhtä vahvasti kuin Gwendolynelle. ;-) Wilde piirtelee mukavia karikatyyrejä yläluokan henkilöistä, jotka rakastuvat ensi tapaamisella ja purkavat kihlauksia nimien takia. Oma, oikeastaan aika mainio lukunsa on Gwendolynen äiti, lady Bracknell, joka päättää onko henkilö sopiva naimaan hänen sukulaisensa osoitteen ja perheen käyttämän lakiasiantoimiston nimen perusteella. Minä muuten kuvittelin hänet Downton Abbeyn mahtavan Granthamin leskikreivittären nuoremmaksi versioksi!
"I never travel without my diary. One should always have something sensational to read in the train."
Teksti on hauskaa, kevyttä ja siellä täällä vilisee nokkeluuksia, joista Wilde tunnetaan. Näytelmä sai ensi-iltansa 14.2.1895 Lontoossa. Sitä pidetään Wilden mestariteoksena, mutta samalla se merkitsee käännekohtaa josta lahjakkaan kirjailijan alamäki alkoi.
"The truth is rarely pure and never simple. Modern life would be very tedious if it were either, and modern literature a complete impossibility!"
Gutenberg Project
Ilmestynyt suomeksi mm. nimellä Sulhaseni Ernest, Tärkeintä on olla Uno

8 kommenttia:

  1. Mainiota, tajusin että meillä on tämä jopa hyllyssä! Kuulostaa nimittäin todella hauskalta (en ole lukenut aiemmin) ja katsottuani eilen klassisen veijaritarina Puhalluksen voisi tämä sopia joukon jatkoksi tässä lähiaikoina. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tämä oli aika hauska kappale, joskin Ihanneaviomies taitaa sittenkin olla minun suosikkini. Wilde on kyllä ihan mainio!

      Poista
  2. Tämä ON todella hauska, ainakin näyttämällä nähtynä. Suosittelen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisikin ihanaa nähdä tämä näyttämöllä!

      Poista
  3. Kyllä, todella hauska on, ja Lady Bracknell on päätynyt ikoniseksi hahmoksi brittiläisessä kulttuurissa, komedioissa ylhäiset keski-ikäiset ja vanhemmat naiset vedetään helposti Ladyn tyyliin, joten verrokkeja löytyy tv-sarjoista ja muista.
    Mutta jo tuo nimi tekee tästä vähän hankalan käännettävän, suomeksi on vaikea keksiä vastinetta...tuo Uno on yksi, tai ehkä Jalo tai Usko...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lady Bracknell tosiaan on melkoinen tapaus - mahtava daami!

      Englanniksi sanaleikki vielä toimii, mutta minusta esim. Uno ei ole oikein onnistunut. Jalo voisi sopia paremmin?

      Poista
  4. Olen käynyt katsomassa tämän teatterissa ja oli todella hauska! Pitäisi ihan lukea myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen, minulla oli ainakin hauskaa tämän kanssa. Sellainen kepeä makupala!

      Poista