keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Kesäkirjojen viikko: Kesäkirja / Tove Jansson

Sain ajatuksen kesäkirjojen teemaviikosta viime vuonna mutta se jäi aikanaan toteuttamatta. Tänä vuonna sain sentään ryhdyttyä tuumasta toimeen ja Tove Janssonin Kesäkirja oli aivan ehdottomasti listallani. Mieleni on tehnyt jo jonkin aikaa lukea Janssonin romaaneja mutta aiemmin en ole saanut ryhdyttyä tuumasta toimeen. Kesäkirjojen viikko - mikä ihana tekosyy!

Kesäkirja kertoo isoäidistä, isästä ja pikku-Sophiasta, jotka viettävät kesänsä saaressa Suomenlahdella. Kirjalla ei ole varsinaista juonta, se tuntuu koostuvan enemmänkin hetkistä kesän aikana. Suurta draamaa ei todisteta, ellei sellaiseksi lasketa Myrskyä tai sitä, kun isä viettää aikaansa merirosvojen kanssa.

Sana kesäkirja kuvaa loistavasti Kesäkirjaa. Voimakkaimmin minulle nimittäin jäi mielen lukemisen mieleen palauttama nostalgia, johon sekoittui sekä haikeutta että onnea ja iloa. Kirja vei minut hetkeksi lapsuuden kesiin mummolassa, päiviin jolloin sileät uimakalliot Päijänteen rannalla tuntuivat lämpimiltä auringossa, muurinpohjalettujen tuoksuun ja kesään joka tuntui aina kestävän ikuisesti. Ja mummiin. Miten näin pieni ja kevyt kirja voikin aiheuttaa tälläisen ikävän?!

Kesäkirjassa on jotain samanlaista muumeissakin. Janssonin teksti on vähäeleistä ja arkista, mutta silti kaunista ja runollista. Toiset kirjailijat vain osaavat sanoa niin paljon niin vähin sanoin ja vaivattomasti. Teksti on kotoisaa ja elämän kepeyttä ja kirjoa ylistävää, mukana on muumien iloisuutta ja viisautta.
"Joka kerta yöt pimenevät aivan huomaamatta. Jonain iltana elokuussa sitä menee ulos asialle ja yhtäkkiä kaikki on sysipimeää, iso lämmin musta hiljaisuus talon ympärillä. Jatkuvasti on kesä, mutta se ei enää elä, se on seisahtunut kuihtumatta eikä syksy ole vielä valmis tulemaan. Tähtiä ei vielä ole, vain pimeää. Silloin haetaan paloöljykanisteri kellarista, se saa seistä porstuassa, ja taskulamppu ripustetaan paikalleen ovinaulaan."
WSOY, ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 1973
Alkuteos: Sommarboken
Sivuja: 135
Suomentanut Kristiina Kivivuori

8 kommenttia:

  1. Kirjan lukeminen teki minulle jollain tapaa nostalgisen olon, kun palasin itsekkin hetkeksi lapsuuteni kesiin. Tämä on sellainen kesäin hyvänmielen kirja, jota on mukava lueskella eväsretkellä tai mökin terassilla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aletheia, hyvän olon kirja nimenomaan. Pitää hankkia tämä omaan hyllyyn seuraavia kesiä varten!

      Poista
  2. Kesäkirja oli ihana! Samankaltaisia tunnelmia minulla oli kuin sinullakin, sillä Muumit tulivat täälläkin mieleen. Tosin se johtuu siitäkin, että Jansson oli minulle ennestään tuttu ainoastaan Muumeista, mutta kerronnassa oli paljon samaa. Aion kyllä lukea muutkin Tovelta suomennetut aikuisten kirjat. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Krista, kiva että sinäkin ajattelit Muumeja. Minulla on Kuvanveistäjän tytär hyllyssä odottelemassa, sitä sitten seuraavaksi.

      Poista
  3. Minäkin luin tämän aika vasta ja ihastuin! Kesäkirjan tunnelma on niin viehättävän, no, kesäinen. Pitäisi saada aikaiseksi lukea muitakin Janssonin aikuisten kirjoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjahilla, tämä on todellakin KESÄKIRJA. Ja niin nostalginen.

      Poista
  4. Oi että, Kesäkirja on niin viehättävä. <3

    VastaaPoista