keskiviikko 3. syyskuuta 2014

VIP-huone / Jens Lapidus

Jens Lapidus on kirjailija jonka tuotantoon olen tutustunut jokseenkin takaperoisesti. Kehuttu Stockholm Noir -sarja on vielä korkkaamatta, sen sijaan olen ehtinyt tutustua kirjoihin Ainakin äiti yritti (novellikokoelma) ja Jengisota 145 (sarjakuva), joista varsinkin jälkimmäinen oli oikein mielenkiintoista luettavaa.

Vip-huoneen keskiössä on kolme varsin erilaista henkilöä: juuri vankilasta vapautunut maahanmuuttajataustainen Teddy, nuori ja kunnianhimoinen juristi Emelie ja rikas Philip, jolla tuntuu olevan kaikkea. Päähenkilöt tuo yhteen jokerinaamainen rikollinen joka kaappaa Philipin ja pian Emelie ja Teddy huomaavat jahtaavansa kidnappaajia.

Tarina pyörittää lukijaa niin Ruotsin alamaailmassa, maahanmuuttajien suosimissa lähiöissä kuin lakimaailman tyylikkäissä toimistoissa ja rikkaiden temmellyskentillä. Kontrastit ovat suuria mutta Lapidus kuvaa joka aspektia ihmeen uskottavasti mikä tekeekin lukukokemuksesta hyytävän. Alimpien ja ylimpien yhteiskuntaluokkien rinnastaminen toimii myös, koska tarinan edetessä asetelman mustavalkoisuus katoaa ja näkyviin tulevat harmaan sävyt. Rikkaat ja kauniit eivät ole välttämättä hyviä, eivätkä köyhät rikolliset pahoja.

Teddy oli hahmona kiinnostava ja hänen ja Emelien yhteistyötä oli mukava seurata ja toivonkin, että näemme kaksikon kirjasarjan seuraavissa osissa. Myös Teddyn tausta jää vielä osittain hämärän peittoon mikä tuntuu vihjaavan siitä, että kirjailijalla on lisää koukkuja takataskussaan. Jään uteliaana odottamaan...
"En tiedä miten pääsit sisään, mutta tämä on vip-huone, täällä todellisuus suljetaan hetkeksi ulkopuolelle. Tätä huonetta ei ole tarkoitettu kenelle tahansa."
Like, 2014
Sivuja: 407
Alkuteos: VIP-rummet
Suomentanut Jaana Nikula

2 kommenttia:

  1. Minulle on kertynyt tuo Stockholm Noir -sarja kirjahyllyyn, mutta olen empinyt sen lukemista, josko se on väkivaltainen ja raaka. Karttelen sellaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulla, olen lukenut vain yhden Stockholm Noir-kirjan ja olihan siinä väkivaltaakin, mutta toisaalta rankempiakin kirjoja olen lukenut.

      Poista