Vish Puri ja kohtalokkaan voikanan tapaus/ Tarquin Hall

Tarquin Hallin Vish Puri -sarja on päässyt jo kolmanteen suomennettuun osaansa ja alan vähitellen kiintyä tähän komeaviiksiseen pullukkaan joten luonnollisestikin nappasin myös Kohtalokkaan Voikanan tapauksen luettavakseni Bestseller-hyllystä. Kanneltaan varsin näyttävä teos oli mukava matkakumppani kesäisellä automatkalla, vauhdissa pysyi tauoistakin huolimatta ja väsynyttä matkaajaa jaksoi välillä ihan naurattaakin.

Vish Puri, tuo Intian lahja maailman selvittämättömille arvoituksille, saa tällä kertaa vastaansa kaksi varsin kimuranttia tapausta, nimittäin varastettujen viiksien mysteerin sekä krokettipelissä tapahtuneen murhan, jossa voikana-annos osoittautuu kohtalokkaaksi. Jälkimmäinen rikos herättää muistoja myös Purin tomerassa äidissä ja pian sekä äiti että poika jahtaavat murhaajaa Pakistanissa.

Vanhusseikkailut tuntuvat olevan kovin in nykyisin, siitä loistavana esimerkkinä on mm. Minna Lindgrenin mainio Ehtoolehto-sarja. Trendissä mukana on myös Vish Puri, sillä tämän kirjan ehdoton sankaritar on Vish Purin äiti-ji, hahmo joka on ilahduttanut minun mieltäni jo sarjan ensimmäisestä osasta saakka, siinä määrin nokkela ja sitkeä tämä vanharouva on. Sanoisinpa melkein että sarjan naishahmot luovatkin mukavan kontrastin miehen täydelliseen hahmoon.

Kokonaisuutena Vish Puri -kirjat tarjoavat sinällään ihan kiintoisan ja humoristisen kurkistuksen nykyajan Intiaan, jonka nykyaikaiset call centerit, uusrikkaat ja köyhät ovat ihan yhtä paljon läsnä kuin menneisyyskin. Vannon edelleen Mma Ramotswen nimeen näissä leppoisissa dekkareissa mutta ihan mukavaa on käväistä välillä Intiassakin.

PS. Voikana on muuten suosikkini intialaisista ruoista, toki itse nautin siitä mieluiten ilman myrkkyä... Kirjan lopusta löytyy ilokseni parin muun reseptin ohella voikana-ohje jota pitää kyllä jossain vaiheessa testata!

Mitä sitä paitsi etsiväntyöhön tuli, suuri Vishwas Puri ei koskaan kuunnellut äiti-jitä. Mitä Vish olikaan sanonut hänelle, kun oli saanut tietää, että hän harrasteli pientä harmitonta avioliittotutkimusta muutaman naapurin nimiin? "Yksityisetsivät eivät ole äitejä"! Hah!

Gummerus, 2014
Sivuja: 377
Alkuteos: The Case of the Deadly Butter Chicken
Suomentanut Jaana Kapari-Jatta