Strindbergin tähti / Jan Wallentin

Olen mainonnan uhri. Kun näihin kirjastossa Strindbergin tähden, muistin näkemäni isot mainokset ja uteliaisuus heräsi. Pieni epäilys kaihersi mieltä, olenhan kärsinyt da Vinci-ähkystä viime aikoina, mutta jos kerran kirjaa mainostetaan noin kovin, ei voi olla huono, eihän? Niinpä niin. Kyseessä on ruotsalaisen Jan Walleniuksen esikoisteos, joka on komeasti myyty 16 maahan. Ei Wallenius sinänsä huonosti kirjoita ja on tarinassa muutama ihan kiinnostavakin kohta, mutta kokonaisuutena tuntui että tämä on jo nähty. Tai siis luettu.

Kuvittelisin että jos da Vinci -koodi on Strindbergin tähden kirjallinen isä, niin Indiana Jones -leffojen täytyy olla vähintäänkin setä ellei jopa isäpuoli. Aika paljon tuttuja elementtejä nimittäin löysin lapsena rakastamistani Indy-leffoista, kovalla ryminällä seikkaillaan pitkin poikin maita ja mantuja, on mystisiä elementtejä ja voimia, joita ei tavallisen ihmisen pitäisi käyttöönsä valjastaa ja tietenkin ne natsit. Pienenä positiivisena yllätyksenä on Wallentinin sankari Don Titelman, joka ei ole ihan niin kaikkivoipa kuin useimmat muut actiontähdet, Don nappailee suurimman osan ajasta lääkkeitä eikä muutenkaan ole mies, jota ei edes käsikranaatti pysäyttäisi.

Kirja alkaa lupaavasti, sukellusseikkailulla kaivokseen. Pystyin hyvinkin eläytymään vedenalaisiin syövereihin ja tyytyväisenä jännitin tuolissani sitä mitä tuleman pitää. Vaikka olenkin mielikuvituksen ystävä, niin esimerkiksi juuri tässä kirjassa en oikein jaksa uskoa Ankh-ristin salaperäisiin voimiin tai vanhenemattomiin ruumiisiin.

Pienenä ärsytyksenaiheena olivat myös sinänsä kiinnostavat yksityiskohdat, jotka jäivät mysteereiksi, kuten Donin mystinen underground-koodari-sisar Hex (muistuttaa tyyppinä huikan Larssonin Lisbeth Salanderia). Hex vain vilahtaa nopeasti auttamassa Donia ja lainaa junanvaunun ja katoaa lukijan tutkasta taas. Melkein kuin Hexiä säästeltäisiin jotain tulevaa varten, kenties jatko-osa on jo suunnitteilla? Mielenkiintoinen on myös Donin isoäiti Buba kärsimyksineen, mutta hänkin jää vain sivuhenkilöksi, jonka tehtävä ilmeisesti luoda lisää särmää Donin hahmoon.

"-Varastit junanvaunun?
Eva ei voinut salata epäuskoaan.
- Olisi varmaan parempi sanoa että lainasi, sanoi Don.
Okei, lainasin sitten, Hex sanoi. - Hankkiuduin sisään Green Gargon uskomattoman huonosti suojattuun järjestelmään ja tein pienen muutoksen. Sitä voisi ehkä nimittää luovaksi kirjanpidoksi.
- Luovaksi kirjanpidoksi? toisti Eva.
- Sinun tosiaan täytyy tehdä tuolle jotain, Hex sanoi. 
Hän napsautti Green Gargon alkusivun kiinni ja avasi näytölle jonkinlaisen vuokaavion. Hex jatkoi:
- Oikeastaan se oli eräänlainen testi, halusin nähdä pystyisikö järjestelmää manipuloimaan. Mutta hienointa jutussa oli se, ettei Green Gargo tajunnut, eikä ole tajunnut vieläkään, että minä pihis... lainasin heiltä vaunun."