The Madonna of the Almonds sijoittuu 1500-luvun Italiaan,. Tarinan päähenkilöistä toinen on Simonetta di Saronno, juuri leskeksi jäänyt nuori ylhäisönainen, toinen taas Bernadino Luini, da Vincin oppilaana työskentelevä lahjakas maalari, joka saa tehtäväkseen maalata freskon Madonna dei Miracolin kirkkoon Saronnossa. Naistenmiehen maineessa oleva Bernadino näkee kirkossa rukoilevan Simonettan ja päättää haluavansa käyttää tätä Neitsyt Marian mallina... Tarina on rakkaustarina tai oikeastaan kolme, se on ajankuvaa mutta ehkä ennenkaikkea se on kasvutarina. Simonetta kasvaa suojattua ja hyvää elämää eläneestä tytöstä aikuiseksi naiseksi, joka kestää elämän kolhut eikä pelkää kohdata erilaisuutta tai kääriä hihojaan.
Vasta kirjan lopussa minulle selvisi että tarinan taustalla on Disaronno-liköörin syntyvaiheisiin liittyvä taru ja että Bernadino Luini oli itseasiassa ihkaoikea historian henkilö. Simonetta sen sijaan on mielenkuvituksen tuotetta. Tämä oli kiva yllätys, jollain lailla mielenkiintoa lisää aina se, jos tarinassa on rahtunen tottakin. Myönnetään, kirja ei ollut yhtä ihana kuin kuvitelmat jotka olivat syntynyt kauniista nimestä, silti se oli mukavaa luettavaa. Osin kevyttä ja mukavasti soljuvaa, silti tummiakin sävyjä löytyi runsaasti, etenkin juutalaiskuvauksissa.
"'Tis no use telling you my name, for I am about to die. Let me tell you hers instead - Simonetta di Saronno. To me it always sounded like a wondrous strain of music, or a line of poetry. It has a pleasing cadence, and the feet of the words as they march have a perfection almost equal to her countenance."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti