.jpg)
Jojo Moyesin kirja putkahti tietoisuuteeni Facebookissa käydyn genre-keskustelun myötä. Kerro minulle jotain hyvää on nimittäin ulkoisilta elementeiltään viihdekirja (se on myös sellaiseksi luokiteltu ainakin minun kotikirjastossani) mutta kansien välistä löytyy vähän vakavampi tarina kuin mitä olettaisin. Myös kirjan kansi viittaa mielestäni kepeyteen ja iloisuuteen mikä johti minua hiukan harhaan - onneksi vain hyvään suuntaan.Sankarittaremme Louisan arki englantilaisessa pikkukaupungissa on kuin kaurapuuroa, lämmintä ja kotoisaa mutta värien ja makujen kirjo puuttuu. Tämä muuttuu kun nainen menettää työpaikkansa ja ainoa mahdollinen työpaikka on onnettomuudessa vakavasti halvaantuneen Willin avustajana. Työ ei ole Louisan ominta alaa eikä kärttyisä potilaskaan ole siitä mukavimmasta päästä, mutta vähitellen runneltukin sydän alkaa antaa tilaa.
Ulkoasullisesta väärinkäsityksistä johtuen odotin heppoista ja hassua viihdettä enkä ollut hirmuisen innoissani kirjasta. Onneksi tuli kuitenkin aloitettua, koska kansien välissä olikin koskettava ja kiinnostava tarina joka antoi jopa hiukan ajattelemisen aihettakin. Moyesin kerronta (ja Heli Naskin käännös) tempaisivat mukaansa ja tunnustan ahmineeni kirjan muutamassa päivässä, tirautinpa muutaman kyyneleenkin oikeissa paikoissa. Oivaa luettavaa siis, varsinkin jos liikuttavat tarinat ovat miellyttävät.
Kirjassa on omat ennalta-arvattavat käänteensä mutta kokonaisuutena pidin sen lämmöstä ja etenkin neliraajahalvautuneen elämä pysähdytti ajattelemaan ja pohtimaan eutanasiaa. Kirjan takalieve mainostaa kepeyttä mutta kenties aihe osui minua liian lähelle, en osannut tarttua tässä niinkään iloon vaan enemmänkin kipuun mutta omien kokemusten kautta tässä luetaankin. Kirjasta on myös tekeillä elokuva, joka valmistunee ensi vuonna. Elokuvaa tähdittävät IMDB:n mukaan Emilia "Daenerys Targaryen" Clarke ja Sam Claflin. Täytynee ottaa nessupaketti mukaan leffateatteriinkin!
Gummerus, 2015
Sivuja: 476
Alkuteos: Me Before You
Suomentanut Heli Naski
Mullakin oli kannen perusteella huomattavasti kevyemmät odotukset tarinan suhteen. Mutta tykkäsin kirjasta paljon, vaikka itkinkin ihan älyttömästi :)
VastaaPoistaMaija, kuinkahan moni menee tässä kannen kanssa vipuun. Minäkin tykkäsin mutta tunnustan vollottaneeni.
PoistaMulla sama: odotin kepeää viihdekirjaa, mutta sainkin jotain ihan muuta. Mutta ehdottomasti olen samaa mieltä kuin sinä, että parempi näin. :) Ja joo, itkin ja paljon. :)
VastaaPoistaLuin tämän enkuksi pari vuotta sitten ja ihastuin. Tämä oli ensimmäinen Jojolta lukemani romaani ja sen sysäämänä on tullut luettua muitakin hänen kirjojaan. Moyes on mielestäni oiva sekoitus viihdettä hieman raskaammalla vivahteella, jos näin voi sanoa. Minultakin tirahti muutama kyynel tätä kirjaa lukiessani.
VastaaPoistaEn muuten tiennyt, että tätsä on elokuvakin tekeillä. Sehän pitää ehdottomasti nähdä!
Minä en vollottanut, mutta vihastuin ja ahdistuin. Minullakin aihe tuli liian lähelle. Nyt kun lukemsiesta on jo pari kuukautta, voin suosiolla antaa tunnustusta kirjalle. Herättää tunteita, ehdottomasti hyvä juttu!
VastaaPoista